Kyseessä on HS-tauti eli märkivä hikirauhastulehdus. HS-tauti on krooninen, tulehduksellinen ihosairaus, jossa esiintyy toistuvasti kivuliaita ja märkiviä kyhmyjä ja paiseita taivealueilla, kuten kainaloissa, nivusissa, genitaalialueella ja pakaroissa.
– HS-tauti heikentää elämänlaatua merkittävästi, ja oirekuvan vuoksi siihen liittyy usein häpeää, sanoo ihotautien erikoislääkäri, dosentti Laura Huilaja tiedotteessa.
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että HS-tauti on suomalaisilla luultua yleisempi. Aiemmin taudin esiintyvyydeksi on arvioitu noin prosentti, mutta nyt saatujen tulosten mukaan sairaudesta voi kärsiä nuorista aikuisista jopa nelinkertainen määrä eli neljä prosenttia väestöstä.
Tutkimus osoitti, että HS-tauti on yhteydessä vaikeaan lihavuuteen, naissukupuoleen, tupakointiin sekä tutkittavien itseraportoimaan huonompaan elämäntyytyväisyyteen.
Suurin osa HS-tautia sairastavista ei ole hakeutunut sairauden vuoksi hoitoon tai sitä ei ole jostain syystä tunnistettu terveydenhuollossa. HS-tautiin on kuitenkin olemassa tehokkaita hoitokeinoja.
– HS-tauti tulisi tunnistaa nykyistä paremmin, ja potilaat tulisi ohjata nopeammin hoitoon. On tärkeää, että HS-tautia sairastavat rohkenisivat hakeutua myös itse hoidon piiriin, sillä hoitomahdollisuuksia on tarjolla, huomauttaa Laura Huilaja.
Taudin aktiivisuutta voi pyrkiä vähentämään painonhallinnalla ja välttämällä tupakointia. Elintapamuutosten lisäksi HS-tautia voidaan hoitaa paikallishoidoin, sisäisillä lääkkeillä ja joskus myös kirurgialla.
– Usein HS-taudin hoidossa tarvitaan eri hoitomuotojen yhdistelyä ja moniammatillista hoitotiimiä, kertoo ihotautien erikoislääkäri, dosentti Suvi-Päivikki Sinikumpu.
Tutkimus perustuu laajaan, Pohjois-Suomessa vuosina 1985–1986 syntyneiden kohorttiin. Sen jäsenet osallistuivat vuosina 2019–2020 monipuoliseen seurantatutkimukseen, johon kuului kattava terveyskysely. Tutkittavat olivat tuolloin 34–35-vuotiaita. Hoitoon hakeutumisen selvittämiseksi tutkimuksessa hyödynnettiin lisäksi valtakunnallisia terveydenhuollon rekistereitä.
Vastaavanlaisia väestötason tutkimuksia HS-taudista ei ole ennen tehty. Suurin osa aiemmista tutkimuksista on keskittynyt erikoissairaanhoidossa jo oleviin potilaisiin, jolloin tutkimusjoukko on valikoitunut ja tyypillisesti painottunut vaikeammin oireileviin. Tutkimusten vähyyden vuoksi HS-taudin yleisyydestä ei ole aiemmin ollut tarkkaa tietoa.
