Riippuvuus kiinalaisista tuotteista näkyy jokaisen suomalaisen arjessa, uutisoi Iltalehti.
Esimerkiksi presidenttikilpaan ryhtyneet Jussi Halla-aho ja Pekka Haavisto, sekä EU:n ulkoministerit ovat ilmaisseet huolensa niin Suomen kuin koko Euroopan Kiina-riippuvuudesta. Riippuvuudella voi olla kauaskantoisia seurauksia. Tästä saatiin esimakua jo koronapandemian aikana vaivanneen komponenttipulan muodossa.
Esimerkiksi Helsingin seudun liikenteen (HSL) liikennöimistä busseista kolmannes kulkee sähköllä. Busseista 80 prosenttia on valmistettu Kiinassa, ja eurooppalaisvalmisteistenkin bussien osista löytyy kosolti kiinalaisia osia, tuotantovaiheita sekä raaka-aineita.
– Eurooppalainen tuotanto on vähän vaikeassa tilanteessa. Volvo lopettaa tuotannon Puolassa ja Scania on vasta tulossa markkinoille. Kyllä Kiina aika lailla dominoi, sanoo HSL:n hankepäällikkö Ville Uusi-Rauva.
Kiina tuottaa maailman akkumarkkinoille myös erityisesti harvinaisia mineraaleja sekä maametalleja. Vaikka sähköautojen akkuihin tarvittavan koboltin suurin tuottajamaa on Kongo, tapahtuu valtaosa koboltin jatkojalostuksesta Kiinassa. Esimerkiksi vihreälle siirtymälle kriittiset, harvinaiset maametallit tuodaan EU:n alueelle noin 99 prosenttisesti Kiinasta. EU:n komission mukaan EU tarvitsee vuoteen 2050 mennessä kobolttia 15-kertaisesti muun muassa energian varastointia varten.
Euroopassa erityisesti kiinalaisesta tuotannosta riippuvaisia aloja ovat muun muassa tekstiiliteollisuus sekä sähkölaitteiden ja tietokoneiden valmistus. Liiallinen riippuvuussuhde esimerkiksi elektroniikan ja uusiutuvan energian osalta voi olla hyvinkin haitallista. Eurooppalaiset lääketehtaat saavat myös neljäsosan lääkkeiden vaikuttavista aineista Kiinasta.
– Jos yrittäisi olla päivän ilman made in China- tuotteita, niin ei se varmasti kauhean helppoa ole, ihan vaatteista lähtien, toteaa ulkoministeriön itäisen Aasian, Kaakkois-Aasian ja Oseanian yksikön ulkoasiainsihteeri Teemu Laakkonen.
Asiantuntijan mukaan maailmantalous on rakenteeltaan niin verkottunutta, ettei kaikkien riippuvuussuhteiden purkaminen olisi kuitenkaan realistista eikä edes tarkoituksenmukaista.
– Se on kylmää realismia. Ei vain ole mahdollista, että meillä olisi kaikki ne tehtaat, joita Kiinaan on viety tai että ne kaivokset kriittisine raaka-aineineen saataisiin Eurooppaan, Laakkonen sanoo.
Suomessa ruoan tuotanto on kuitenkin Kiinasta riippumatonta, ja ruoan viennin suhteen tasapaino maiden välillä on jopa päinvastainen. Laakkosen mukaan suomalaista vientiä Kiinaan on jokseenkin huomattavissa määrin.
