Itä-Suomessa esiintyy Iltalehden mukaan muita maakuntia selvästi enemmän syöpiä, keuhko-, aivoverisuoni- ja sepelvaltimotauteja, tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja mielenterveysongelmia. Lisäksi erityisesti poikalasten ADHD-diagnoosit ovat muuhun maahan verrattuna yleisiä.
Luvut käyvät ilmi THL:n rekisteritiedoista ja vuosia 2020–2022 käsittelevästä Kansallisesta terveysindeksistä.
Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (ISO) kehittämispäällikkö Päivi Malisen mukaan Itä-Suomen pahoinvointiin ei ole yksiselitteistä vastausta.
– Sen verran tiedetään tutkimusten perusteella, että Suomen jakautuminen itä-länsi-suunnassa kantaa hyvinvointiin liittyvissä tekijöissä todella pitkälle, hän sanoo IL:lle ja viittaa teorioihin Pähkinäsaaren rauhan rajasta.
Geneettisen perimän lisäksi asiaan voi vaikuttaa alueen historiallinen painolasti ja sosioekonominen asema.
– Länsirannikolla Ruotsista tulleen väestön lähtökohdat ovat jo vuosikymmeniä olleet hyvin toisenlaiset ja taloudellisesti paremmat. Täällä on lähdetty rakentamaan omaa hyvinvointia köyhemmistä oloista, Malinen kertoo.
Pahoinvointi on hänen mukaansa päässyt kasautumaan Itä-Suomeen vuosien saatossa. Sota näkyi selvemmin alueella. Perheet joutuivat jättämään kotejaan, kun Venäjä valloitti alueita. Traumoja lääkittiin usein alkoholilla. Vanhempien oireilu siirtyi lapsiin.
– Erilaisilla yhteiskuntapoliittisilla toimenpiteillä ei ole pystytty mitenkään kumoamaan vaikutuksia, jotka ovat kasautuneet pitkän ajan saatossa, Malinen toteaa IL:lle.
