Asiakkaita Helsingin keskustakirjasto Oodissa. Kuvituskuva. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

IL: Näistä syistä kirjastot määräävät porttikieltoja

Toimenpiteeseen turvaudutaan vain vakavimmissa tapauksissa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Asiaton tai häiritsevä käytös kirjastossa voi johtaa porttikieltoon. Asiasta kertoo Iltalehti.

Lain mukaan kirjasto voi antaa asiakkaalle 30 päivän käyttökiellon palveluihinsa. Toimenpiteeseen ei yleensä turvauduta kuin vakavimmissa tapauksissa.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

– Ei näitä herkästi anneta, kun ajattelee, että meillä on yhdeksän miljoonaa käyntiä vuodessa, kertoo Helsingin aluekirjastopalvelujen johtaja Saara Ihamäki IL:lle.

Helsingissä yleisin syy porttikiellolle on ollut toistuva häiriön aiheuttaminen. Pelkästään Helsingin keskustakirjasto Oodissa on annettu 26 väliaikaista porttikieltoa viimeisen kahden vuoden aikana. Yhteensä Helsingin kirjastoissa käyttökieltopäätöksiä on viimeisen kahden vuoden aikana annettu 42 kappaletta.

Joissakin tapauksissa porttikiellon syynä on ollut henkilökunnan uhkailu. Ihamäen mukaan yleensä uhkailu on sanallista.

– Saattaa olla, että sanotaan hyvinkin häijysti. Suusta tulee tilanteissa mitä sattuu. Käsirysytilanteissa kirjaston henkilökunta ei itse puutu tappeluun vaan kutsuu paikalle poliisin tai vartijat. Myös vartijan päälle sylkeminen on kirjattu ylös yhdeksi porttikiellon syyksi useaan otteeseen.

Muita porttikieltoon johtaneita syitä ovat olleet muun muassa kirjaston tai toisten asiakkaiden omaisuuden varastaminen ja seinien töhriminen.

Pääsääntöisesti porttikielto annetaan vain yksittäisen kirjaston palveluihin. Ihamäen mukaan laki mahdollistaisi väliaikaisen porttikiellon määräämisen kaikkiin kaupungin kirjastoihin, mutta sen valvominen olisi käytännössä vaikeaa.

Hänen mukaansa porttikieltojen tehokkuus on vaihtelevaa. Osa jatkaa häiriköimistä heti porttikiellon umpeutumisen jälkeen.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS