Sanna Marinin (sd.) hallitus toteutti lakimuutoksen, jonka myötä oppivelvollisuus jatkuu täysi-ikäisyyteen asti.
Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että nuoren on peruskoulun jälkeen jatkettava opintojaan.
Iltalehden haastattelemien rehtoreiden mukaan muutos tapahtui liian nopeasti. Opiskelemaan tulevien nuorien joukossa on myös opiskelijoita, jotka eivät halua alalla tai joilla on motivaation puute.
Myös Päihde- ja mielenterveysongelmat, heikot oppimisvalmiudet, neuropsykologiset oireet ja käytöshäiriöt ovat lisääntyneet toisella asteella.
– Olemme joutuneet kehittämään henkilökunnan osaamista oppilaitoksen sisällä jälkikäteen ja kovemman kautta, Turun ammatti-instituutin rehtori Päivi Lehtinen kertoo Iltalehdelle.
– Periaatteena on hyvä, että oppivelvollisista pidetään huolta ja ketään ei päästetä putoamaan — mutta nyt tulee opiskelemaan myös paljon nuoria, jotka eivät halua alalle tai joilla on vaikeuksia elämässä. Opiskelu ei ole aina oikea ratkaisu, hän sanoo.
Lehtinen arvioi, että joillain aloilla jopa 20 prosenttia nuorista tarvitsee erityistä tukea opinnoissa.
Riverian ammattiopiston rehtori Esa Karvinen arvioi, että nuorten motivaation puutteesta ei voi kokonaan syyttää oppivelvollisuutta. Hänen mukaansa opetuksessa käytettävää pedagogiikkaa tulee tarkastella.
– Monet haluavat päästä ammatillisessa koulutuksessa käytännön tehtäviin eivätkä perinteisesti esimerkiksi istua luokkahuoneessa, Karvinen sanoo.
