Nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä pohjaa matemaattisesti kestämättömälle pohjalle, kirjoittaa Iltalehden erikoistoimittaja, sotahistorian tutkija Emil Kastehelmi.
Kastehelmen mukaan Suomen maanpuolustus on tulossa risteyskohtaan ikäluokkien pienentymisen takia, joka uhkaa vaarantaa Puolustusvoimain joukkotuotantotavoitteen toteutumisen. Myös nuorten heikkenevä kunto huolestuttaa tavoitteen kannalta.
– Puolustusvoimat pyrkii kouluttamaan vuosittain noin 20 000 asevelvollista. Määrällä taataan se, että sota-aikana on riittävästi tuoretta reserviä, Kastehelmi kirjoittaa.
– Seuraavaksi kutsuntoihin käsketään vuonna 2006 syntyneet miehet, joista Suomessa syntyneitä on noin 30 000. Palvelukseen kelpaa ikäluokan miehistä yleensä noin 70–75%, ja palvelukseen astuvista sen keskeyttää viime vuosien perusteella noin 15–20%, Kastehelmi kirjoittaa.
Vertailun vuoksi Suomeen syntyi viime vuonna alle 23 000 poikalasta, joten tavoitteesta jäädään tulevaisuudessa vielä vakavammin. Naisia tarvitaan maanpuolustuksen tehtäviin moninkertaisesti nykyiseen verrattuna.
Toinen maanpuolustuksen kipukohta liittyy Kastehelmen mukaan nykyisen miehille pakollisen asevelvollisuuteen epätasa-arvoisuuteen ja epätehokkuuteen.
– Sukupuolten välinen epätasa-arvo tuottaa tulevaisuudessa myös enenevissä määrin epätehokkuutta, kun naisten osaamispotentiaalin käyttö jätetään puolitiehen. Onko todella niin, että kaikista paras sotilasaines saadaan reserviin pakottamalla pelkästään alati pienenevä miesikäluokka palvelukseen, Kastehelmi kysyy.
Kolmas kipukohta liittyy maanpuolustustustahdon tulevaisuuteen. Se on tällä hetkellä Suomessa korkea, sillä yli 80 prosenttia suomalaisistta katsoo, että Suomea on puolustettava aseellisesti, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Mutta onko näin vielä vuosienkin päästä?
– Ei ole pitkää aikaa siitä, kun luku on käynyt alle 70 prosentissa. Pahimmillaan nuorista vain puolet on kannattanut Suomen aseellista puolustamista kaikissa tilanteissa. Ukrainan sodan aiheuttama maanpuolustuksellisen järkiajattelun korostuminen ei välttämättä ole enää kymmenen vuoden päästä niin muodissa, Kastehelmi kirjoittaa.
Kastehelmi muistuttaa, että Suomen ollessa Naton jäsen kyse on myös liittolaistemme maanpuolustustahdosta. Esimerkiksi Saksassa alle puolet on valmis tarttumaan aseisiin kotimaansa puolesta. Italiassa ja Espanjassa näin ajattelee hädin tuskin kolmannes.
