Maasotakoulun johtaja, eversti Janne Mäkitalo listaa uudessa Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) julkaisussa keinoja, miten vieras valtio voisi hyödyntää ulkomaalaisessa omistuksessa olevia kiinteistöjä vihamielisellä tavalla. Mäkitalon kirjoituksesta uutisoi Iltalehti.
Mäkitalo kertoo, miten kiinteistöjä voidaan sotilaallisessa tarkoituksessa käyttää sekä kineettisesti (tappavasti) ja ei-kineettisesti Suomea vastaan. Tappavan sotilaallisen voiman käyttäminen tarkoittaa yleisimmin tulenkäyttöä.
Mäkitalon mukaan kiinnijäämisen riskiltään matalinta kineettisen vaikuttamisen valmistelua on kiinteistöjen hankkiminen Suomen puolustuksen kannalta kriittisten kohteiden läheisyydestä. Kiinteistöt jätetään ”uinumaan”, eikä niiden alueelle sijoiteta mitään.
Eversti nostaa esimerkiksi venäläisten tekemät kiinteistökaupat, sillä niitä on lukumäärällisesti eniten.
– Venäläisten hankkimia kiinteistöjä löydettiin 2010-luvun alkuvuosilta 139 kappaletta. Kiinteistöjä oli hankittu lennonjohtotornien tutka-asemien, räjähdevarikkoalueiden, ampumatarvikevarastojen ja suljettujen ilmataisteluharjoitusalueiden läheisyydestä, Mäkitalo kirjoittaa.
Äärimmäisenä esimerkkinä venäläisten tuhoavista keinoista Mäkitalo mainitsee päättäjän tai muulla tavalla tärkeäksi koetun henkilön eliminoimisen. Kenen omistuksessa on päättäjän naapuriasunto tai naapurikesämökki?
Mäkitalo mainitsee artikkelissaan esimerkkejä maailmalta, joissa Venäjän salaiset sotilasoperaatiot ovat paljastuneet. Neuvostoliiton tiedustelupalvelu KGB valmisteli jo 1960-luvulla Yhdysvaltoihin etenkin Kalifornian rannikolle sabotaasi- ja tiedusteluryhmien maihinnousu- ja materiaalipisteitä.
Mäkitalo kehuu vuoden 2021 valtioneuvoston puolustusselontekoa, jossa esiteltiin Venäjän keinovalikoimaan kuuluva laaja-alainen vaikuttaminen. Venäjän keinovalikoima ei rajoitu pelkästään hybridivaikuttamiseen, vaan työkalupakkiin kuuluu myös avoin sotilaallinen voimankäyttö. Mäkitalo pohtii, toisivatko ulkomaalaisomisteiset kiinteistöt jotain lisäarvoa laaja-alaisen vaikuttamisen valmistelulle ja toimeenpanolle.
Mäkitalon mukaan ulkomaalaisomisteisten kiinteistöjen muodostaman uhkan analysoimista helpottaa, jos kohteet sijoitetaan kartalle. Tämän lisäksi tulisi tietää, mitkä ovat niiden läheisyydessä olevat kriittiset kohteet.
