Euroopassa on tällä hetkellä käynnissä useita puolustusyhteistyötä koskevia hankkeita, jotka liittyvät kahdenkeskiseen, kolmenkeskiseen ja monenkeskiseen toimintaan.
Tämä vaikuttaa oleellisella tavalla myös Suomeen Itämeren kiristyneen turvallisuuspoliittisen tilanteen vuoksi. Sotilaallinen jännite Itämerellä on kasvanut Venäjän Ukrainaan kohdistamien aggressioiden ja Krimin laittoman Venäjään liittämisen myötä.
EU:n huippukokouksessa hyväksyttiin viime joulukuussa pysyvä rakenteellinen yhteistyö uudeksi puolustusyhteistyön tiivistämisen välineeksi.
Samaan aikaan Ranskan presidentti Emmanuel Macron valmistelee eurooppalaisten sotilasjoukkojen perustamista. 10 EU-maan on tarkoitus allekirjoittaa kesäkuussa European Intervention Forcea eli euroopppalaisia interventiojoukkoja koskeva aiesopimus.
– Minkäänlainen yli-innokkuus ei ole perusteltua. Kuka tahansa meidät kutsuukaan mukaan, niin kyllä meidän pitää tehdä ratkaisut ja linjaukset hyvin selvästi omien näkökantojemme perusteella, eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) sanoo Verkkouutisille.
Myös Naton ja EU:n yhteistyötä tiivistettiin Naton Varsovan huippukokouksen yhteydessä annetussa julistuksessa kesällä 2016.
Viimeksi toukokuun alussa Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain puolustusministerit allekirjoittivat maiden puolustusyhteistyötä tiivistävän kolmenvälisen aiejulistuksen.
Mikä olisi paras tapa Suomelle parantaa puolustuskykyään ja tehdä puolustusyhteistyötä muiden kanssa?
Ilkka Kanervan mukaan on erittäin vaikea laittaa vaihtoehtoja tärkeysjärjestykseen. Hän korostaa, että Suomi parantaa puolustuskykyään ja kasvattaa puolustusyhteistyötään muiden kanssa suunnitelmallisesti.
– Mehän olemme tarkoituksella ajaneet perustaltaan kolmea reittiä eteenpäin. Yksi on oman sotilaallisen suorituskyvyn voimakas parantaminen, toinen on erittäin nopeassa vauhdissa oleva kansainvälisen yhteistyöverkoston luominen ja kolmas on omien lainsäädännöllisten valmiuksien parantaminen, Kanerva toteaa.
– Nämä kaikki kolme raidetta ovat käytössä, ja partnerisuhteiden luominen on kokonaisuus, jossa jokaisella on oma paikkansa.
Kanervan mukaan yksikään edellä mainituista puolustusyhteistyöjärjestelyistä ei ole korvattavissa toisella järjestelyllä.
– Kyllä ne kaikki on tehty tarpeeseen, ja niillä on oma paikkansa meidän strategiassamme. Kyseessä on harkittu kokonaisuus.
”Valintoja tehty”
Ilkka Kanervan mukaan Suomi pyrkii etenemään puolustusasioissa harkiten ottaen huomioon kansalliset tarpeet. Puolustusyhteistyöhankkeiden tarjonta on runsas.
– On vaikea sanoa, mikä järjestely olisi meille vaikea. On tosin sanottava, että me jouduimme tekemään valintoja esimerkiksi EU:n puolustusulottuvuuden kohdalla erilaisten yhteistyömuotojen kohdalla. Näitä yhteistyömuotoja on todella paljon.
Osana pysyvää rakenteellista yhteistyötä Suomi osallistuu kolmeen yhteistyöhankkeeseen. Hankkeita käynnistetään yhteensä 17.
– Me valitsimme niistä meille sopivimmat muodot, jotka ovat omiaan edesauttamaan Suomen omaa sotilaallista suorituskykyä ja kumppanuuksia, Kanerva kertoo.
– Sillä tavalla tässä on tehty valinta. Me emme ole ryntäämässä mukaan jokaiseen mahdolliseen aloitteeseen.
Kanerva korostaa Suomen katsovan tarkkaan, mihin resurssit riittävät, ja mitkä vaihtoehdot palvelevat kansallista varautumista.
Hänen mukaansa Suomen ei pidä kuitenkaan toimia harkitsemattomasti, vaan tehtävä ratkaisut omien näkökantojen perusteella. Suomen pitää ottaa osaa myös kansainvälisen rauhanturvaamisen, kriisinhallinnan ja rauhanvälityksen taakanjakoon.
– Meidän kannattaa pitää näitä painopisteinämme. Me toteutamme filosofiaamme niin, että Suomi on aktiivisesti mukana tällaisissa rauhanturva- ja rauhanvälitysasioissa. Mutta ei niin, että osallistumme kaikkeen. Täytyy nähdä mikä on Suomelle mahdollista ja mihin resurssimme riittävät, Kanerva sanoo.
