Oulun yliopiston tutkimus korostaa ilmakehän jokien roolia lumimassan täydentäjinä, vaikka yleensä jokivirrat yhdistetään lämmön ja kosteuden kuljettamiseen matalammilta leveysasteilta arktiselle alueelle, mikä usein voimistaa jään sulamista.
Hannah Baileyn tutkimus keskittyy erityisesti vuonna 2022 tapahtuneeseen ilmakehän jokivirta -tapahtumaan, joka nosti arktisen alueen lämpötiloja yli 20 °C pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolelle.
Tämä yksittäinen tapahtuma toi Grönlantiin yli 11 miljardia tonnia lunta yhden päivän aikana, mikä vastaa lähes puolta Suomen keskimääräisestä vuotuisesta lumisateesta. Tutkimusryhmä arvioi, että Grönlannin vuotuinen massan menetys mereen väheni noin kahdeksan prosenttia vuonna 2022 tämän yhden tapahtuman ansiosta.
– Tuore lumisade lisäsi merkittävästi jäätikön heijastussuhdetta eli kykyä heijastaa auringonvaloa. Tämä vähensi aurinkoenergian imeytymistä, piti jäätikön pinnan viileämpänä ja lykkäsi sulamista jopa keskimääräistä lämpimämmissä olosuhteissa, kertoo Bailey.
Professori Alun Hubbard, tutkimuksen toinen kirjoittaja ja Thule-instituutin johtaja, korostaa tulosten merkitystä.
– Vaikka Grönlannin jäätikköä ei pelasteta ilmakehän vesihöyryjoilla, tämä tutkimus kyseenalaistaa ajatuksen, että ne vain pahentaisivat jäätikön sulamista.
Ilmastonmuutoksen kiihtyessä ilmakehän vesihöyryjokien odotetaan yleistyvän ja voimistuvan, minkä vuoksi on tärkeää ymmärtää niiden monitahoisia vaikutuksia koko arktisella alueella sekä Pohjoismaissa, missä niillä on merkittäviä vaikutuksia tulviin ja vesivarojen hallintaan.
Tutkimus on osa Baileyn tutkimusta, jota rahoittaa Suomen Akatemia ja jossa tutkitaan, miten arktiset jääpeitteet ja jäätiköt reagoivat lämpenevään ilmastoon, kun talven lumisateet muuttuvat yhä useammin sateeksi.
Tutkimus Snow Mass Recharge of the Greenland Ice Sheet Fueled by Intense Atmospheric River on julkaistu Geophysical Research Letters -tiedelehdessä.
