Sekä Suomessa että Euroopan laajuisesti laitaoikeisto nappasi sunnuntai-illan eurovaaleissa pienemmän vaalivoiton kuin ennen vaaleja ennustettiin. Tulos antaa hyvän pohjan samanlaiselle yhteistyölle keskiryhmien välillä kuin mitä olemme kuluneella vaalikaudella nähneet.
Isoissa jäsenmaissa laitaoikeisto jyräsi ennennäkemättömällä tavalla – esimerkiksi Ranskassa äärioikeisto otti murskavoiton ja sai presidentti Emmanuel Macronin julistamaan maassa ennenaikaiset parlamenttivaalit. Saksassa äärioikeisto voitti myös isosti. Tällä voi olla isoja vaikutuksia myös Euroopan parlamenttiin.
Maltillisten ryhmien yhteistyön täytyy kuitenkin jatkua, sillä edessä on tulevalla vaalikaudella isoja haasteita: maanosan turvallisuus, Ukrainan tukeminen, talouden tasapainottaminen ja tietenkin ilmastonmuutos, joka ei ole katoamassa yhtään minnekään.
Seuraavalla vaalikaudella turvallisuutta on tarkasteltava kokonaisuutena. Turvallisuus on paljon muutakin kuin puolustuspolitiikkaa. Se on laajaa ja yhteistä sosiaalista liimaa, jossa julkiset järjestelmät ja kansalaisyhteiskunta toimivat yhdessä, hallitsevat ja estävät konflikteja ja rakentavat yhteistä luottamusta, jonka avulla pärjäämme rankastikin muuttuvassa maailmassa.
Turvallisuus täytyy siksi nähdä laajana ilmiönä, joka koostuu monista eri osista. Se liittyy oikeastaan kaikkeen – niin talous-, terveys-, digi-, ilmasto-, ympäristö- kuin sosiaalipolitiikkaankin.
Talousturvallisuus on rahan viisasta käyttöä. Silloin, kun rahasta on pulaa, se on käytettävä kohteisiin, jotka edistävät kestävää taloutta ja sen kasvua. Siksi esimerkiksi tuet fossiilisille polttoaineille tulee lopettaa – niihin panostaminen heikentää kokonaisturvallisuuttamme ja hukkaa rahojamme. Rahat tulee ohjata uusiin, menestyviin teollisuudenaloihin.
Ruoantuotantoon tarvitsemme riittävää omavaraisuutta. Esimerkiksi lannoitteidensaanti kolmansista maista voisi kriisissä täysin tyrehtyä – siksi luomuviljelyn osuutta täytyy kasvattaa, jotta olisimme aidosti omavaraisempia.
Ilmastonmuutos etenee kiihtyvällä vauhdilla ja luonnon monimuotoisuus heikkenee – se on tieteellinen tosiasia, joka ei kiistämällä muutu. Ilmastonmuutos vaikuttaa negatiivisesti monen elinkeinon elinvoimaisuuteen ja ihmisten terveyteen. Se johtaa myös esimerkiksi ilmastopakolaisuuteen, joka voimistaa pakolaisvirtoja ja levottomuutta yhteiskunnissa.
Jos emme onnistu vastaamaan ilmastonmuutokseen tarvittavalla tavalla, sen aiheuttamat kustannukset voivat olla monikymmenkertaiset esimerkiksi koronaviruksen aiheuttamiin kuluihin verrattuna. Silmät on nyt avattava.
Kuten näissäkin vaaleissa nähtiin myös Suomen vaalituloksessa, eurooppalaiset yhteiskunnat polarisoituvat ja ihmisryhmät etääntyvät toisistaan. Samalla tavalla kuin ihmiset etääntyvät toisistaan, myös monenkeskinen yhteistyö maailman valtioiden välillä rakoilee, vaikka tarvitsisimme sitä aiempaa enemmän. Tämä suuntaus on korjattava, ennen kuin on liian myöhäistä.
Maailmanpoliittinen tilanne, uhkaava rajanaapurimme, sota Euroopan kamaralla, Yhdysvaltain ennustamattomuus kumppanina ja kiihtyvä ympäristökriisi edellyttävät vahvaa ja laajaa turvallisuusajattelua, yhdessä. Nämä kriisit ovat ratkaistavissa vain niin, että luotettavat ja vakaat keskiryhmät Euroopan parlamentissa jatkavat yhteistyötään.
