Ilmastoprofessori: Yksilönvapautta on hillittävä

Janne I. Hukkisen mielestä riittäviä ilmastotoimia ei voi tehdä liberaalissa demokratiassa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

– Jos otamme ilmastoraportit vakavasti, tarvittavat politiikkamurrokset ovat ennennäkemättömän suuria. Ne eivät kuitenkaan voi syntyä nykyisessä liberaalissa demokratiassa, joka korostaa yksilönvapauksia. Tarvitaan siirtymää kohti tasavaltalaisuutta, joka korostaa yhteistä hyvää. Tasavaltalaisuus edellyttää vahvaa taloudellista ja sääntöihin perustuvaa ohjausta, Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan professori Janne I. Hukkinen toteaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan.

Hänen mukaansa juuri nyt ”tarvitsemme demokratiaa, joka hillitsee yksilön vapautta tehdä mitä huvittaa”. Hänen mukaansa näin turvataan vapaus ahdingosta, johon rapautuva ympäristö muuten johtaa. Hukkinen toteaa monien ympäristöpolitiikan keinojen nojaavan yksilönvapauksiin.

– Meitä saa neuvoa syömään kasviksia, välttämään lentämistä ja alentamaan huonelämpötilaa. Innokkaimmat motivoivat ilmastotekojaan hiilijalanjälkilaskureilla ja hyvittävät päästönsä ostamalla ikimetsää. Mutta meitä ei saa pakottaa, Hukkinen sanoo.

– Tällä synninpäästön logiikalla kurkotamme taivaisiin. Jos Suomi pyrkii 1,5 asteen ilmastotavoitteeseen ja noudattaa Pariisin sopimusta, sen olisi oltava hiilineutraali noin kymmenessä vuodessa, hän jatkaa.

Janne I. Hukkisen mukaan ”usko vapaaehtoisuuteen ei perustu tutkimusnäyttöön”.

– Käyttäytymisen tutkimus osoittaa, että informaatio-ohjaus vaikuttaa heikosti ja hitaasti. Historian tutkijoiden mukaan nopeat ja radikaalit muutokset ovat tapahtuneet pakon edessä. Teimmepä mitä tahansa, meillä on vain suuria murroksia edessämme.

Hukkinen perustelee pakottavien toimien puolustamista ja yksilönvapauden rajoittamista toteamalla, että kyse on tottumuksesta.

– Liikenteessä meitä ohjataan jo nyt. On pakko ajaa oikeanpuoleisella kaistalla, pysähtyä punaisiin valoihin, noudattaa nopeusrajoituksia ja hyväksyä robotisoitu valvonta.

Hänen mukaansa lähihistoria on täynnä voimakasta sääntelyä.

– Öljykriisissä 1970-luvulla säännösteltiin energian käyttöä. Viinakortit suitsivat alkoholin kulutusta vielä 1960-luvulla. Lentäminen oli 1950-luvulla eliitin harrastus, koska lentolipun hinta oli lähes kymmenkertainen nykyiseen nähden. Suomi oli silloin hiilineutraali, Hukkinen listaa.

Sääntelyn voi hänen mukaansa tehdä houkuttelevasti.

– Helsingin niemellä voitaisiin kieltää yksityisautoilu, jos tilalle tarjottaisiin kaupunkipyörien tapaan vuokrattavia sähköautoja tai sähköisiä robottiautoja.

 

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)