Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Timo Herranen toteaa Suomen F-35-hankkeen etenevän suunnitellusti ja tuottavan parasta mahdollista suorituskykyä korvaamaan Hornet-kalusto vuosikymmenen loppuun mennessä.
Kenraalimajurin mukaan HX-hankkeen aikana esitetyt perustelut suorituskyvyn tarpeesta ovat nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa entistäkin ajankohtaisempia ja perustellumpia.
– F-35 on osoittanut kyvykkyytensä jo useilla tehtäväalueilla operatiivisissa tehtävissä. Ja monitoimihävittäjä tarpeellisuutensa osana puolustusjärjestelmää. Jos puolustajalla on käytössään kyvykäs ilmavoima heti taisteluiden alussa, auttaa se pysäyttämään hyökkääjän yhdessä muiden joukkojen kanssa, Timo Herranen toteaa tiedotteessa.
F-35-käyttäjämaiden lukumäärä on kasvanut useilla mailla Suomen vuonna 2021 tekemän valinnan jälkeen. Tällä hetkellä Euroopassa on Suomen lisäksi 12 valinnan tehnyttä maata ja globaalisti yhteensä 20.
Herrasen mukaan Suomi herättää kiinnostusta F-35-maiden keskuudessa hajautettuun taistelutapaan liittyvän osaamisen vuoksi. Sitä aiotaan soveltaa uudellakin lentokalustolla.
– Valmistelemme tiiviisti ohjaajien ja mekaanikkojen tulevana syksynä alkavaa alkukoulutusvaihetta Yhdysvalloissa. Eri ammattiryhmien lyhyemmät koulutukset ja kurssit ovat käynnistyneet jo aikaisemmassa vaiheessa, ja meillä on jo nyt hyvä ymmärrys monesta osa-alueesta, Timo Herranen sanoo.
Koneet lennetään Suomeen ensi vuoden lopulla
Hänen mukaansa kotimaisen F-35-infran rakentaminen etenee hyvää vauhtia ja osin jopa aikataulua edellä. Kohonneet rakennuskustannukset ovat tosin olleet haasteena.
Tukikohtien rakentamisessa Rovaniemi saadaan valmiiksi ensimmäisenä. Suomeen koneet lennetään Rovaniemelle ensi vuoden loppupuoliskolla, ja F-35-lentäjien ja -mekaanikkojen muuntokoulutus alkaa siellä saman tien.
Herranen huomauttaa, että julkisuudessa on virinnyt eri foorumeilla keskustelua F-35-kaluston luotettavuudesta tulevissa kriiseissä.
– Voin todeta, että F-35:ssä ei ole ”tappokytkintä”. Olemme luotettavasti operoineet yhdysvaltalaisella kalustolla jo kolmekymmentä vuotta, vaikka Hornet-hankinnankin yhteydessä esitettiin vastaavia väittämiä kyvyn lamauttamismahdollisuudesta, kenraalimajuri sanoo.
Hänen mukaansa Suomen ja Yhdysvaltojen välinen yhteistyö on ollut koko Hornet-aikakauden molempia osapuolia hyödyttävää, ja suomalainen osaaminen on tuonut lisäarvoa muun muassa Hornetin suorituskykyä kehitettäessä.
– Pitkällä aikavälillä rakentuneet suhteet ja molemminpuolinen luottamus ovat erinomainen pohja F-35-valinnan ja Nato-jäsenyyden myötä entisestäänkin tiivistyvälle yhteistyölle. Suomi on huolehtinut puolustuksestaan pitkäjänteisesti, ja se on huomattu.
Useiden satojen eurooppalaisten F-35-koneiden laivastolla tullaan operoimaan aina 2060-luvulle saakka. Tällä hetkellä kalustoa on käytössä Yhdysvaltojen oman laivueen lisäksi muun muassa Isossa-Britanniassa, Israelissa, Italiassa, Tanskassa, Norjassa ja Hollannissa.
Tällä hetkellä käytössä oleva yli 1100 koneen laivasto ylitti maaliskuussa miljoonan lennetyn lentotunnin rajapyykin. Merkittäviä hankintasopimuksia ovat tehneet muun muassa Puola, Sveitsi, Romania ja Saksa.
– On päivänselvää, että tällä satojen miljardien kokonaisuudella on jo pelkästään talouden näkökulmasta merkittävä vaikutus Yhdysvalloille, puhumattakaan liittolaisuudesta ja aseteollisuudesta kokonaisuutena, Herranen sanoo.
