Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on johtanut maailmantalouden käännekohtaan, arvioi kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n varajohtaja. Asiasta kertoo Ukrinform.
IMF:n ensimmäisen varajohtajan Gita Gopinathin mukaan sodan myötä valtiot ovat alkaneet panostaa enemmän puolustukseen ja kansalliseen turvallisuuteen. Lisäksi sota on vauhdittanut maailmantalouden sirpaloitumista.
2000-luvun alun globalisaatioon ja taloudelliseen integraatioon verrattuna uusi todellisuus tuo Gopinathin mukaan haasteita.
– Se todennäköisesti tekee maailmantaloudesta alttiimman taloudellisille shokeille, lisää inflaatiopainetta sekä heikentää tuotannon kasvua ja julkista taloutta, Gopinath listaa.
Sodan suurin kärsijä on selvästi Ukraina. Makrotaloudellinen tuki Ukrainalle on kuitenkin pitänyt Ukrainan talouden pinnalla ja estänyt inflaatiospiraalin, jollaisia tällaisissa laajoissa konflikteissa on aiemmin totuttu näkemään.
Mikään ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että sodan myötä Ukrainan bruttokansantuotteesta on leikkaantunut pois neljännes. Myös Ukrainan tuotannontekijät ja pääomat ovat huvenneet yli kaksi vuotta kestäneen sodan aikana.
Vaikutukset heijastuvat myös Eurooppaan. Sodan myötä Venäjän energiatoimitukset maanosaan romahtivat, joka nosti energian hintaa dramaattisesti. Se taas vahvisti inflaatiota ja kasvatti yritysten ja kotitalouksien menoja.
Myös talouskasvun arvioidaan olevan heikompaa, kuin mitä se olisi ollut ilman sotaa. Ostovoima on heikentynyt, ja korkoja on täytynyt nostaa inflaation pitämiseksi aisoissa.
– Ukrainan sodan suorat kustannukset ovat massiivisia. On helppoa aliarvioida konfliktin heijastusvaikutukset globaaliin talouteen. Sanoisin, että Ukrainan sota on ollut käännekohta maailmatalouden sirpaloitumisessa, Gopinath tiivistää.
