Suomen talous on alkanut toipua taantumasta. Kasvun odotetaan kiihtyvän maltillisesti 1,6 prosenttiin vuonna 2025 ja pysyvän keskipitkällä aikavälillä hieman alle puolentoista prosentin vauhdissa. Suomen talouden näkymiä heikentävät kuitenkin negatiiviset ulkoiset riskit, kuten Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset.
Tämä selviää Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) perjantaina julkaisemasta Suomen taloutta koskevasta lausunnosta.
IMF suosittelee Suomelle politiikkatoimia, jotka tukisivat kasvua ja vahvistaisivat taloutta. IMF:n suosituksissa korostuvat julkisen talouden vakauttaminen ja velkasuhteen kääntäminen, työvoimaan osallistumisen lisääminen ja kasvun esteiden poistaminen yrityksiltä.
Suomea koskeva lausunto perustuu keskusteluihin, joita IMF:n asiantuntijat ovat käyneet suomalaisten viranomaisten, työmarkkinaosapuolten, yksityisten rahoituslaitosten, tutkimuslaitosten ja muiden tahojen kanssa. Lausunto edustaa IMF:n asiantuntijoiden arvioita ja näkemyksiä.
IMF:n lausunnon mukaan Suomen talous on alkanut toipua taantumasta, mutta lyhyen aikavälin kasvu jatkuu vaimeana. Suomen bkt supistui viime vuonna 1,2 prosenttia, mutta neljännesvuosikasvu kääntyi hienoiseen nousuun tämän vuoden alkupuoliskolla. Taloudellisen toimeliaisuuden arvioidaan kuitenkin olevan heikkoa tänä vuonna, ja bkt:n vuotuisen kasvun arvioidaan olevan -0,3 prosenttia, sillä yksityiset investoinnit supistuvat edelleen. Kokonaisinflaation arvioidaan vakautuvan 2 prosentin tuntumaan ensi vuoden loppuun mennessä.
Suomen julkisen talouden alijäämä syvenee edelleen. Alijäämä kasvoi 3,0 prosenttiin suhteessa bkt:hen viime vuonna. Tämän seurauksena Suomen talouden julkinen velka suhteessa bkt:hen, joka on jo nyt suurempi kuin muiden Pohjoismaiden, kasvoi 77 prosenttiin vuonna 2023. Julkisen talouden alijäämä syvenee edelleen ensi vuonna huolimatta uusista julkisen talouden vakauttamistoimista, jotka julkistettiin huhtikuussa.
IMF:n mukaan julkisen talouden keskipitkän aikavälin sopeuttamista on lisättävä julkisen velan vähentämiseksi. Vuoden 2023 toimien lisäksi Suomen hallitus julkisti viime huhtikuussa uusia julkisen talouden vakauttamistoimia, jotka ovat tärkeä ensimmäinen askel julkisen talouden alijäämän vähentämiseksi. Vaikka talouden kehitys on edelleen heikkoa, nämä vakauttamistoimet ovat perusteltuja, sillä julkisen talouden alijäämää on alettava vähentää uskottavasti. Näiden myönteisten toimien ohella tarvitaan lisätoimia erityisesti vuonna 2026 ja tulevina vuosina, jotta julkinen velka saadaan vakaaseen laskusuuntaan. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi viranomaisten tulisi vakauttaa julkisen talouden rahoitusasema vuoteen 2029 mennessä.
Työmarkkinoilla tarvitaan lisätoimia osallistumisasteiden nostamiseksi ja ammattitaidon kohtaanto-ongelmien vähentämiseksi. Suomessa on viime vuosina toteutettu myönteisiä uudistuksia työllisyyden vahvistamiseksi: työttömyysetuuksia, sosiaaliturvaa ja verotusta on muutettu ja työllisyyspalveluja on kohennettu. Nämä uudistukset tukevat Suomen tavoitetta nostaa työmarkkinoiden osallistumisasteita lähemmäksi muiden Pohjoismaiden tasoa. Uudistuksia tulisi kuitenkin täydentää politiikkatoimilla, jotka vähentävät ammattitaidon kohtaanto-ongelmia ja vahvistavat korkea-asteen koulutusta.
Yritysten innovointi on jo vahvalla pohjalla, mutta lisää rakenteellisia uudistuksia tarvitaan innovoinnin ja kasvun vahvistamiseksi, IMF lausuu.
Suomen pankkijärjestelmä on IMF:n mukaan kriisinkestävä ja järjestelmäriskit ovat hallittuja, mutta haavoittuvuuksia on edelleen: muun muassa suuret ja tiiviisti toisiinsa kytköksissä olevat pankit, likviditeettiriskit, jotka johtuvat pankkien huomattavasta riippuvuudesta lyhytkestoisesta tukkuvarainhankinnasta, sekä kotitalouksien suuri velkaantuneisuus.
IMF:n lopullinen raportti Suomen talouden tilasta julkaistaan tammikuussa.
