Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on julkaissut vuosittaisen arvionsa Suomen talouden tilasta ja näkymistä.
Rahasto katsoo, että Suomen talous toipui hallituksen toimien tukemana nopeasti pandemiasta, mutta Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on heikentänyt talousnäkymiä ja lisännyt julkisen talouden paineita.
– Väestörakenteen epäsuotuisasta demografisesta kehityksestä ja matalasta tuottavuuden kasvusta johtuvat pitkäaikaiset rakenteelliset haasteet ovat ennallaan. Lisäksi rahoitusolojen viimeaikainen tiukentuminen haastaa laajan rahoitussektorin resilienssiä.
Matalien korkojen ajan päätyttyä ja sodasta johtuvien negatiivisten talousvaikutuksien vuoksi Suomen julkisen talouden kestävyyden turvaamisesta on tullut IMF:n mukaan ensisijaisen tärkeää.
– Finanssipolitiikan näkymät ovat heikentyneet sotaan liittyvien menojen kasvettua, minkä vuoksi Suomen velkakehitykseen liittyy aiempaa enemmän riskejä.
Finanssipolitiikan pitäisi rahaston suositusten mukaan tukea rahapolitiikkaa eli menojen priorisoinnissa etusijalla tulisi olla haavoittuvassa asemassa olevat väestöryhmät sekä turvallisuusmenot.
Rahasto pitää käynnissä olevia meno- ja rakenneselvityksiä sekä valtiovarainministeriön esitystä julkisen talouden ohjauksen kehittämiseksi hyödyllisinä. Rahasto tukee ministeriön ehdotusta julkisen talouden kehysten ankkuroimisesta velkakestävyyteen, kehyksen kattavuuden laajentamisesta sekä sallittujen poikkeamien rajaamisesta.
Vuonna 2023 Suomen tulee rahaston arvion mukaan kiristää finanssipolitiikkaa lievästi kohdentamalla energian hintaan liittyviä tukitoimia paremmin inflaatiopaineiden hillitsemiseksi. Keskipitkällä aikavälillä tarvitaan vähittäistä julkisen talouden sopeutusta velkasuhteen pienentämiseksi. Toimien tulisi pohjautua meno- ja rakennekartoitusten tuloksiin.
Lisätoimia hiilineutraaliuden saavuttamiseksi tarvitaan
Työllisyyttä ja tuottavuutta parantavat lisätoimet ovat rahaston mukaan avaintekijöitä kasvun ja kestävyyden saavuttamiseksi.
– Työmarkkinauudistuksilla, palkkojen sopimusjärjestelmän joustavoittamisella sekä koordinaatiomekanismin vahvistamisella tulisi olla taloutta tukeva rooli.
Rahaston mukaan julkisen sektorin viimeaikaiset palkkasopimukset ovat heikentäneet koordinaatiomekanismia, joka on verrokkimaihin verrattuna valmiiksi epämuodollinen. Paikallinen sopiminen on rahaston mukaan tärkeää, koska energian markkinashokkien vaikutukset yrityksiin vaihtelevat.
Ympäristö- ja energia-asioissa tarvitaan lisätoimia hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä. Toimiin voivat lukeutua esimerkiksi hiilen nykyistä korkeampi ja laajemmin eri sektorien välillä harmonisoitu hintataso sekä turvetuotannon verotuksen korottaminen.
Rahoitusalan valvontaa ja sääntelyä on vahvistettu
IMF toteaa, että Suomi on parantunut rahoitusalan valvontaa ja sääntelyä edellisen, vuonna 2016 tehdyn arvioinnin jälkeen.
– Laaja ja keskittynyt pankkijärjestelmä, kotitalouksien korkea velkaantuneisuus ja verkostoituminen muiden pohjoismaisten rahoitusjärjestelmien kanssa aiheuttavat kuitenkin riskejä rahoitusjärjestelmän vakaudelle, rahasto huomauttaa.
Rahasto suosittelee, että viranomaiset vahvistavat entisestään rahoitusjärjestelmän vahvaa valvontaa.
Suositukset liittyvät valvonnan ja sääntelyn hallinnon sekä resursoinnin parantamiseen, makrovakausvälineistön kehittämiseen kotitalouksiin liittyviin haavoittuvuuksiin puuttumiseksi, eläkevakuutussektorin myötäsyklisyyteen puuttumiseen, kriisinhallintajärjestelyiden tehokkaan toiminnan varmistamiseen sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen valvonnan vahvistamiseen.
Raportit perustuvat IMF:n asiantuntijoiden tekemiin taloudellisiin analyyseihin sekä keskusteluihin, joita Suomessa syys- ja marraskuussa 2022 vierailleet valuuttarahaston asiantuntijaryhmät kävivät viranomaisten, tutkimuslaitosten, työmarkkinaosapuolien ja monien muiden tahojen kanssa.
