Puolustusvoimien tutkimusjohtaja, insinöörieversti Jyrki Kosola arvioi, että Ukrainan sodan myötä sotatekniikka on ottanut suurimman harppauksensa sitten toisen maailmansodan. Ylelle antamassaan haastattelussa Kosola katsoo, että nykyisin taistelun keskiössä on robotti.
Kosola peräänkuuluttaa Suomelle omaa droonistrategiaa. Esimerkiksi Ukrainassa on arvioitu, että jopa puolet sodan sotilasuhreista on aiheutettu lennokeilla.
Insinöörieversti katsoo, että kehityksellä voi olla kahtalaisia seurauksia. Yhtäältä robotit, droonit ja kyberaseet saattavat tehdä sodasta humaanimpaa. Kun osumatarkkuus paranee, siviiliuhrit vähenevät. Ainakin, jos sotaa käydään kansainvälisten sopimusten sallimalla tavalla.
Toisaalta myös sodan ulottuvuus saattaa laajentua.
– Perinteistä rintamaa ei ole enää vanhassa mielessä. Sodan uhka on läsnä kaikkialla ja koko ajan, Kosola arvioi Ylelle.
Drooneilla voidaan operoida tuhansia kilometrejä rintamalinjan takana. Jo ennen sotaa vastustajan maaperälle asetetuilla roboteilla voidaan aiheuttaa mittavaa tuhoa esimerkiksi siviili-infraan.
Teknologian kehitys on edistänyt myös kognitiivisen sodankäynnin keinoja. Vastustajan uskomuksiin, päätöksentekoon ja keskinäiseen luottamukseen vaikuttaminen on ottanut harppauksia esimerkiksi tekoälyn kehittyessä.
Kosola kertoo Ylelle, että samoilla keinoilla voitaisiin pyrkiä iskemään esimerkiksi yhteiskunnan infrastruktuuriin.
– Voidaan soittaa vesilaitoksen huoltomiehelle, että avaapa se takaisinvirtausventtiili. Kun esimies soittaa, näyttää ja kuulostaa esimieheltä, niin minäpä avaan sen takaisinvirtausventtiilin, Kosola selittää.
