Venäjä on Ukrainassa käymänsä sodan aikana kiihdyttänyt merkittävästi asetuotantoaan. Tällä hetkellä se ylittää merkittävästi Saksan nykyisen asetuotantokyvyn, raportoi Kiel Institute for the World Economy.
Instituutin asiantuntijoiden mukaan Kreml alkoi järjestellä teollisuutta sota-asentoon lokakuussa 2022, kun oli käynyt ilmeiseksi, että sota tulee jatkumaan pitkään. Tasainen aseiden ja ampumatarvikkeiden virta on mahdollistanut sen, että Venäjän asevoimat on pystynyt lisäämään painetta rintamalla uudelleen ja ottamaan haltuunsa uusia alueita.
Asiantuntijoiden laskelmien perusteella Venäjän taistelupanssarivaunujen tuotanto on kasvanut puolessatoista vuodessa 3,2-kertaiseksi, rynnäkköpanssarivaunujen ja miehistönkuljetusajoneuvojen 2,4-kertaiseksi, raketinheitinten 2,5-kertaiseksi, lyhyen kantaman ilmatorjuntajärjestelmien kolminkertaiseksi, keskipitkän ja pitkän kantaman ilmatorjuntajärjestelmien kaksinkertaiseksi ja Lancet-lennokkien 5,75-kertaiseksi. Oletukset perustuvat kuitenkin siihen, että uudet, muodostetut joukkoyksiköt ovat täysin aseistettuja, mikä todennäköisesti ei pidä paikkaansa.
Panssarikaluston tuotannon äärimmäisen nopea kasvu perustuu siihen, että 80 prosenttia sen volyymista käyttää valmiita runkoja varastoidusta kalustosta. Nämä varastot tyhjenevät kuitenkin vuoden 2026 loppuun mennessä, mikä johtaa toimitusten jyrkkään putoamiseen.
Ilmatorjuntajärjestelmien tuotannon kasvu selittyy raportin mukaan sekin vanhojen järjestelmien modernisoinnilla.
Taisteluissa nopeasti kuluvat tykinputket ovat pullonkaula Venäjän asetuotannossa. Vaikka niiden tuotanto on tällä hetkellä riittävä, tulevaisuudessa maavoimat tarvitsee paljon enemmän tykistöä, koska siihen sen taistelu pääosin tukeutuu.
Pohjois-Korean toimitusten ansiosta Venäjän tykistöllä on tällä hetkellä ylen määrin ampumatarvikkeita; raportin mukaan niitä on toimitettu 4,8 miljoonaa. Analyytikkojen mukaan Venäjä pystyy käyttämään keskimäärin 10 000 tykistökranaattia vuorokaudessa. Saksan varastot tällainen kulutus söisi loppuun muutamassa päivässä, ja vuoden ammustuotanto riittäisi 70 päivää.
Venäjä on kirinyt Ukrainan droonietumatkaa. Lancet-lennokit ovat osoittautuneet erityisen tehokkaiksi ulottuen 70 kilometrin päähän rintamasta ja pystyen tuhoamaan panssarivaunuja, tykistöä ja ilmatorjuntaa. Tutkijoiden mukaan niillä, Shahedeilla ja ballistisilla ohjuksilla on ollut tuhoisa vaikutus Ukrainan selustassa.
Viimeisen parin vuoden ajan asetuotannon uudelleenjärjestelyn ansiosta Venäjällä on resurssit tuottaa rintamalle tänä syksynä kolme uutta joukkoyksikköä kokonaisvahvuudeltaan 20 000 sotilasta. Pääoppi Euroopalle on raportin mukaan se nopeus, jolla Venäjä on onnistunut ratkaisemaan ase- ja ammusvarastojen täydentämisen. Sen nykyinen tuotantovauhti pystyy tuottamaan Saksan koko asevoiman kalustomäärän puolessa vuodessa.
Moskovan asevoiman kasvu antaisi sille edun mahdollisen konfliktin alussa Natoa vastaan. Kielin instituutin tutkijat ovat erityisen huolissaan Venäjän ohjuksista ja niiden kyvystä vaikuttaa Nato-maiden infrastruktuuriin.
Raportti ei arvioi käytettävissä olevia Naton joukkoja Euroopassa, sen asejärjestelmiä eikä Nato-maiden kykyä lisätä asetuotantoa. Mahdollinen konflikti ei kuitenkaan olisi pelkästään Venäjän ja Saksan välinen. Kirjoittajien huoli on siinä, että Venäjä kasvattaa asetuotantoaan, kun Euroopan aseteollisuus on pääosin rauhan asennossa.
