Henkilöperusteista irtisanomista ollaan helpottamassa työsopimuslain muutoksella. Muutos on erityisesti pienille yrityksille erittäin tärkeä.
– Irtisanomisen helpottaminen madaltaa työllistämisen kynnystä ja rohkaisee yrittäjiä palkkamaan työntekijöitä, Suomen Yrittäjiä työryhmässä edustanut asiantuntija Albert Mäkelä sanoo.
Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman kolmikantaisen työryhmän mietintö julkaistiin tänään. Työryhmän työn pohjana on hallitusohjelma, jonka mukaan työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy nykyisen asiallisen ja painavan syyn sijasta.
– On erittäin tärkeää, ettei muutos rajoitu yksittäisen sanan muuttamiseen, vaan laki kirjoitetaan irtisanomisperusteen ja varoitusmenettelyn osalta pitkälti uudelleen. Irtisanomista koskeva sääntely on jatkossa entistä selkeämpää, Mäkelä sanoo tiedotteessa.
Työryhmän mietinnön mukaan työsopimuslaissa kuvattaisiin nykyistä kattavammin niitä työntekijän menettelyitä, jotka oikeuttaisivat irtisanomiseen.
– Kaikkia mahdollisia irtisanomisperusteita ei ole mahdollista kuvata laissa tyhjentävästi. Uudesta pykälästä käy kuitenkin entistä selvemmin ilmi se, millainen työntekijän menettely voisi olla irtisanomisen perusteena. Tämä parantaa oikeusvarmuutta, Mäkelä arvioi.
Etenkin pienissä yrityksissä työntekijän palkkaamista pidetään usein riskialttiina. Muutoksen tavoitteena onkin työllistämisen esteiden purkaminen ja pk-yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen.
– Epäonnistunut rekrytointi voi olla pienelle yritykselle kohtalokas. Irtisanomisen helpottaminen madaltaa työllistämiseen liittyvää riskiä ja parantaa siten etenkin pienten yritysten mahdollisuuksia kasvaa ja palkata.
Kokonaan uutta pykälässä olisi alisuoriutumistilanteiden huomiointi. Nykyisin työsuorituksessa ilmenevät puutteet eivät usein riitä irtisanomisen perusteeksi, jos työntekijä ei varsinaisesti laiminlyö työtehtäviään.
Irtisanominen helpottuisi myös niissä tilanteissa, joissa työntekijä on aiemmin toiminut moitittavasti ja uusi rikkomus osoittaa samanlaista välinpitämättömyyttä, vaikkei kyse olisi samasta toiminnasta
– Nykyisin irtisanomisperusteeksi ei yleensä riitä se, että työntekijällä on runsaasti pieniä laiminlyöntejä eri asioista, vaikka kokonaisuutena työntekijän menettely vaikuttaisi negatiivisesti työpaikan toimintaan ja työsuoritukseen, Mäkelä sanoo.
Irtisanominen edellyttäisi edelleen kokonaisarviointia, jossa olisi huomioitava työntekijän menettelyn vakavuutta ja muita asiaan vaikuttavia seikkoja. Irtisanominen ei olisi mahdollista mielivaltaisella tai merkitykseltään vähäpätöisellä syyllä.
Lähtökohtana olisi varoituksen antaminen ennen irtisanomista, vaikka irtisanomisperuste voisi täyttyä jatkossa helpommin myös ilman varoitusta.
– Kukaan ei työntekijää palkatessaan toivo joutuvansa irtisanomaan. Hyvistä työntekijöistä halutaan pitää kiinni. Irtisanomistilanne on aina epäonnistuminen työnantajalle, Mäkelä toteaa.
Työryhmä ei päässyt työssä yksimielisyyteen. Suomen Yrittäjät jätti yhdessä Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa mietintöön täydentävän lausuman, jossa esitettiin huomioita jatkovalmistelua varten.
Keskusjärjestöt SAK ja STTK sekä Palvelualojen ammattiliitto PAM tyrmäävät lakiesityksen. Palkansaajajärjestöjen mukaan lakiesitys heikentää työsuhdeturvaa ja lisää työntekijöiden epävarmuutta.
PAMin mukaan kuuden kuukauden koeajan aikana työnantaja ehtii kyllä varmistamaan rekrytoinnin onnistumisen. PAM kertoo tiedotteessa pyrkivänsä turvaamaan palvelualojen työntekijöille työehtosopimuksilla nykyisen tasoisen irtisanomissuojan, kuten Teollisuusliitto teki omissa neuvotteluissaan.
SAK ei usko, että irtisanomisen helpottaminen lisää työllisyyttä.
– Hallituksen esityksen vaikutukset työllisyysasteeseen ovat todennäköisesti olemattomat. Vaikka lakimuutokset saattavatkin lisätä rekrytointeja, ne lisäävät myös irtisanomisia. Hallituksen esityksessäkin on suoraan sanottu, että vaikutukset työllisyyteen sekä talouteen ovat vähäisiä. SAK:n juristi Katariina Sahlberg sanoo tiedotteessa.
Lainsäädäntöä on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä. STTK katsoo, ettei palkansaajaosapuolten näkemyksiä juuri huomioitu.
SAK:n ja STTK:n mukaan esitystä valmistelleessa työryhmässä istuneet työnantajien edustajat sen sijaan saivat lisättyä siihen lukuisia muitakin toiveitaan.
– Painavan syyn poistamisen lisäksi esitys sisältää heikennyksiä muun muassa irtisanomisiin liittyvään kokonaisarvioon, varoituksen antamisen periaatteisiin sekä työnantajan velvollisuuteen selvittää, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön. Kaikki nämä muutokset on tehty niin, että ne huonontavat työntekijöiden työsuhdeturvaa, Sahlberg sanoo.
Työryhmän mietintö on lausuntokierroksella 7. huhtikuuta saakka. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026.
