Mielipiteitä jakava tyyppi. Erikoinen, mutta omalla, kapealla sektorillaan pätevä. Näin kuvailevat Ilta-Sanomille toiset juristit kaapelirikoista epäillyn Eagle S -tankkerin puolustusasianajaja Herman Ljungbergia, jonka railakkaat kommentit ovat saaneet runsaasti julkisuutta lähiviikkoina.
Aikaisemmin tammikuussa Ljungberg esimerkiksi antoi kansainväliselle merenkulkualan erikoisjulkaisu Lloyd’s Listille haastattelun, jossa syytti Suomen viranomaisia selfieiden ottamisesta. Jännittävä väite, mutta käsillä olevan asian kannalta epäolennaista – eikä julkisten tietojen valossa edes totta.
Nyt Ilta-Sanomat kertoo, että Ljungbergin taustalta löytyvät riitaisat potkut yhdestä Suomen suurimmasta asianajotoimistosta, kytkös sotalaivojen navigointilaitevalmistajaan sekä jo aiemmin julkisuudessa käsitelty kirje, joka pysäytti Suomen satamat.
Ljungberg valmistui oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1993 Helsingin yliopistosta. Hänen tutkielmansa käsitteli vero-oikeutta.
Vuonna 2014 Venäjältä toimeksiannon saatuaan Ljungberg laati tiukkasanaisen kirjeen Röyttän satamatyöläisten pääluottamusmiehelle. Tornion Ryöttään oli pysäytetty venäläinen alus, jonka miehistön työehdot oli arvioitu poikkeuksellisen huonoiksi.
Kirjeessä varustamon ja laivan miehistön puolesta Ljungberg yritti saada satamatyöläisten pääluottamusmiehen vaikuttamaan saarron lopettamiseen ja lähetti tälle kirjeen jossa saartoon määrätyn aluksen omistajatahon edustajana vastuutti pääluottamusmiehen henkilökohtaisesti kaikesta vahingosta mitä alukselle koituisi.
Pääluottamusmies otti yhteyttä keskustoimistoon AKT:iin. AKT määräsi uhkauksen takia kaikki satamat tukilakkoon. Hermann Ljungbergin toiminnan takia kaikki Suomen satamat olivat suljettuina 11. kesäkuuta 2014.
Merioikeusjuristina Ljungbergia pidetään pätevänä ja ammattitaitoisena. Nimetön juristi arvioi, että kyse on siitä, ettei Ljungbergin ulosanti ole aina paras mahdollinen.
Rikosjuristi Kari Uoti pitää myöskin Ljungbergia pätevänä omalla erityisalallaan. Mutta Uotin mielestä Ljungberg ei ole rikosasioiden ajamisessa kokenut. Hän on esimerkiksi kyseenalaistanut poliisin rikosprosesseissa käyttämiä tavanomaisia pakkokeinoja.
Lisäksi Uoti huomauttaa, että Ljungbergilla on kaksi asiakasta, joiden etu ja intressit saattavat olla ristiriidassa keskenään: miehistö ja varustamo.
– Näillä on mahdollinen ilmeinen intressikonflikti eli miehistön ja varustamon intressit voivat olla risteävät. Se, että hän on ottanut toimeksiannon molemmilta, on todella omituista, Uoti sanoo IS:lle.
Juristilla on velvollisuus välttää asiakkuuksia, joissa asiakkaiden intressien välillä voi piillä intressiristiriita. Rikosprosessissa intressiristiriitaan voi puuttua myös poliisi. Tutkinnanjohtaja voi esitutkinnan aikana määrätä, että asianajaja ei saa toimia esitutkinnan kohteen tai kohteiden kuulusteluavustajana, jos havaitsee ilmeisen intressiristiriidan riskin.
Vuodesta 2002 vuoteen 2015 Ljungberg työskenteli ja oli osakkaana suuressa liikejuridiikkatoimisto HPP:ssa. Työsuhde päättyi työsuhteen purkuun, jotka Ljungberg riitautti laittomana. Käräjäoikeus ratkaisi kuitenkin, ettei ollut toimivaltainen päättämään asiasta. Ljungbergin osakassopimuksen yhteydessä oli päätetty, että ristiriitatilanteet ratkaistaisiin välimiesmenettelyllä. Ljungbergin mielestä tämä ei ollut työsopimus, mutta käräjäoikeus tulkitsi sen riittävän työsuhteesta ja sen ehdoista määrääväksi asiakirjaksi. Ljungberg joutui korvaamaan entisen työantajansa oikeudenkäyntikulut.
Pari vuotta myöhemmin Ljungberg perusti oman toimiston. Ljungberg on myös hallituksen jäsen Furuno Finland Oy:ssa, joka valmistaa laivojen navigointi- ja elektroniikkajärjestelmiä. Japanilaiseen konserniin kuuluva yhtiö ja tekee Suomessa tilauksia muun muassa Merivoimille. Se on esimerkiksi rakentanut Merisotakouluun navigointisimulaattorin.
Ilta-Sanomille Ljungberg kertoo saaneensa Eagle S:n edustamisen takia useita nimettömiä uhkauksia. Hänen isänmaallisuutensa on kyseenalaistettu. Tähän Ljungberg kommentoi, että on rannikkojääkäri ja reservinupseeri.
