Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijat näkevät, että Suomi voisi hyödyntää Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin kiinnostusta Grönlantia kohtaan, kertoo Ilta-Sanomat.
– Luentani voi olla optimistinen, mutta voihan Trumpin arktista kiinnostusta yrittää hyödyntää diplomaattisessa kanssakäymisessä presidentin ja hänen hallintonsa kanssa, vaikka radikaaleimmat ideat onkin syytä torpata yhteisrintamassa eurooppalaisen liittolaisten kanssa, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu sanoo X-Viestipalvelussa.
Hänen mukaansa Suomi on Naton strategisella kartalla yhä enemmän Pohjois-Atlantin merialueen maa-alueellinen jatke, ja samaan arktiseen turvallisuuskompleksiin kuuluu myös Grönlanti. Hän uskoo, että DCA-sopimusten myötä amerikkalaiset ovat jo parantaneet toimintamahdollisuuksiaan alueella.
Pesun mielestä Trumpin Amerikka ensin -näkemys on saamassa piirteitä entistä vahvemmasta läntisen pallonpuoliskon hallinnasta.
– Aluelaajennuksilla flirttailu on yllättävä twisti, joka sotii rajusti Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa perinteisesti ohjanneita ideaaleja vastaan, Pesu toteaa.
Myös ajatuspaja Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto EJ Penttilä näkee, että Trumpin kiinnostus Grönlantiin voidaan nähdä myös hyvänä asiana Suomessa.
– Se osoittaa, että arktinen alue on Yhdysvalloille tärkeä, ja se pyrkii turvaaman sotilaalliset, taloudelliset ja mineraalipoliittiset etunsa siellä. Yhdysvalloissa Suomea pidetään varmana yhteistyökumppanina arktisella alueella, jonka merkitys vain kasvaa, Penttilä sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa.
Luentani voi olla optimistinen, mutta voihan Trumpin arktista kiinnostusta yrittää hyödyntää diplomaattisessa kanssakäymisessä presidentin ja hänen hallintonsa kanssa, vaikka radikaaleimmat ideat onkin syytä torpata yhteisrintamassa eurooppalaisen liittolaisten kanssa. 1/5
— Matti Pesu (@PesuMatti) January 11, 2025
