Ilta-Sanomat on selvittänyt, miten presidenttiehdokkaat ovat suhtautuneet Venäjään ennen helmikuussa 2022 alkanutta Ukrainan täysimittaista sotaa.
Valitsijayhdistyksen kautta presidentiksi pyrkivä entinen ulkoministeri, vihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto vastusti vielä 2022 alussa Suomen liittymistä puolustusliitto Natoon.
– En itse näe, että se, mitä tähän mennessä on tapahtunut, antaisi syytä mihinkään dramaattiseen uudelleenarviointiin, mutta keskustelua on tärkeää käydä, Haavisto sanoi IS:n mukaan Helsingin Sanomille.
Vuonna 2017 Haavisto kertoi vastustavansa Nato-jäsenyyttä, koska hän arvioi sen käynnistävän varustelukierteen Suomen rajalla. Hän tosin sanoi, että Suomeen kohdistuva välitön uhka vaikuttaisi hänen näkemykseensä, jos kansan enemmistö pitäisi jäsenyyttä välttämättömänä.
Ulkoministerinä vuonna 2019 Haavisto sanoi Financial Timesille, että Euroopan unionin pitäisi parantaa suhdetta Venäjään. Tämä hänen mukaansa olisi parantanut Euroopan turvallisuutta kansainvälisen konfliktin, transatlanttisten jännitteiden ja Brexitin paineessa.
Vuoden 2012 presidentinvaalien aikaan Pekka Haavisto kertoi IS:n mukaan uskovansa ”demokraattiseen Venäjään”.
– Uskon, että demokratia on se tie, jolla Venäjä tulee etenemään. Venäjän kehitys ei varmaan tuo suuria turvallisuusuhkia Suomelle, Haavisto arvioi MTV:n vaalitentissä.
Kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb piti vuonna 2008 suurlähettiläskokouksessa kuuluisan 080808-puheensa, jossa hän kommentoi Venäjän hyökkäystä Georgiaan. Puheessaan Stubb sanoi, että Venäjän hyökkäyksen pitäisi olla ”ulkopoliittinen herätyskello”, joka herättä pohtimaan kansainvälisen järjestelmän tulevaisuutta.
IS kertoo, että samassa STT:n haastattelussa Stubb sanoi, että myös Venäjän ”vähemmän myönteisistä” piirteistä pitää pysytä puhumaan avoimesti. Hän kertoi olevansa huolissaan venäläisten kansallismielisyyden noususta ja maan epätasaisesta kehityksestä.
Kuluvan vuoden elokuussa Stubb sanoi IS:n haastattelussa, että hän on itse tehnyt Venäjän suhteen neljä virhearviota. Ne hänen mukaansa ovat viisumivapauden ajaminen, Nord Stream-kaasuputkihanke ja Rosatomin Hanhikiven ydinvoimalahanke.
Stubb sanoi suurimmaksi virheekseen sen, ettei hän ajanut Nato-jäsenyyttä tarpeeksi ponnekkaasti. Hänet tunnetaan Suomen Nato-jäsenyyden pitkäaikaisena tukijana.
LUE MYÖS:
Tuntematon Pekka Haavisto – näin hän halusi leikata Suomen asevoimilta
