Ilta-Sanomat pyysi neljän eri oppiaineen opettajaa arvioimaan, miten tekoäly selviää ylioppilaskirjoituksista.
Äidinkielessä tekoäly ChatGPT sai arvosanan C, pitkässä matematiikassa vahvan E:n tai L:n ja historiassa M:n. Englannissa tekoäly pärjäsi hyvin, mutta kokonaista arvosanaa ei voitu antaa puuttuvien osioiden takia.
Äidinkielen lehtori Juha Anderssonin mukaan tekoälyllä ei ollut kykyä erottaa tyylilajeiltaan tehtävässä olleen HS:n henkilöjutun neutraalimpaa uutistekstiä ja Jyrki Lehtolan kolumnin piikikästä satiiria toisistaan.
Ero ihmisoppilaaseen näkyy myös siinä, ettei tekoäly kyennyt luomaan yhden tehtävän kirjoitusta niin, että aineistoja tuntematonkin lukija ymmärtäisi sitä, vaikka se kuului tehtävänantoon.
– Niin sanottu vuoropuhelu aineiston kanssa – se, että aineistoihin yhdistyisi omia pohdintoja – jää olemattomaksi, Andersson toteaa.
Englannin osalta lumoava ja täyteen pistesaaliseen kuljettava ”wau-efekti” jäi saavuttamatta.
– Sanastoltaan ja rakenteeltaan tylsänpuoleisessa aiheessa tekoäly ei osoita hampaitaan, jolloin lopputulos jää kliiniseksi, englannin lehtori Susanna Leino arvioi.
Pitkässä matematiikassa janojen pituuden selvittäminen yhtälöiden avulla toi tekoälylle täydet pisteet, kuten myös todennäköisyyksien päättely Afrikan tähti -pelissä.
– Ehkä perinteisiä ja suoraviivaisia laskuja on ollut tekoälyn opetusaineistossa runsaasti, jolloin se selviää hyvin niistä, matematiikan lehtori Erkki Luoma-aho pohtii.
Historian kohdalla tekoäly ei kyennyt tuottamaan tekstiä tarpeeksi perustellen ja taustoittaen.
Esimerkiksi kreikkalaisten siirtolaisuutta Välimeren alueella antiikin aikana tarkastelevasta kirjoituksesta ei historian lehtori Mari Kettisen mukaan löytynyt kunnolla ajoitusta.
– Konkreettiset esimerkit väittämien tueksi uupuvat, eikä pohdintaa ole.
