Tietojenkalastelun kohteeksi joutunut porvoolainen yrittäjä menetti huijarille yhteensä 9 600 euroa, Ilta-Sanomat kertoo.
Tapahtumat saivat alkunsa siitä, kun yrittäjä oli saanut OP-pankin nimissä lähetetyn tekstiviestin. Kyseessä oli huijausviesti, jossa kerrottiin, että asiakkaan pankkitili on suljettu sillä havaitun epätavallisen toiminnan takia.
Viestissä kerrottiin, että vastaanottajan on siirryttävä tekstiviestissä mainittuun osoitteeseen vahvistaakseen henkilöllisyytensä ja peruuttaakseen ”epätavallisen maksun”.
Asiakas kertoo huijauksesta tehneen uskottavan sen, että puhelimessa viesti tuli samaan ketjuun oikeiden OP:lta tulleiden tekstiviestien kanssa. Viestissä mainittu sisäänkirjautumissivu muistutti ulkonäöltään myös pankin oikeaa kirjautumissivua.
Huijauksen kohteeksi joutunut yrittäjä seurasi viestissä mainittua linkkiä ja kirjoitti pankkitunnuksensa. Pian hän huomasi tililtään kadonneen 9600 euroa, jotka oli siirretty tilisiirtona Britanniaan. Tässä vaiheessa yrittäjä ymmärsi joutuneensa huijauksen kohteeksi, ja oli välittömästi yhteydessä pankkiin.
OP kieltäytyi korvaamasta vahinkoa vedoten asiakkaan vastuuseen. Tämän jälkeen yrittäjä vei asian finanssialan riidanratkaisuelin Finen ratkaistavaksi.
Fine suositteli pankkia korvaamaan asiakkaalle aiheutuneet vahingot. Tätä Fine perusteli sillä, että yrittäjä ei vahvistanut itse tilisiirtoa avainkoodillaan, vaan sen tekivät rikolliset kalasteltuaan tunnuksen ensin valepankissa.
Finen tulkinnan mukaan kyseessä ei ollut maksupalvelulaissa määritelty tunnusten luovuttaminen. Lisäksi Fine huomioi sen, että huijausviesti oli samassa ketjussa aitojen kanssa ja pankkiryhmä oli lähestynyt asiakasta aikaisemmin linkin sisältävillä tekstiviesteillä.
Pankeilla on yleensä tapana noudattaa lautakunnan suosituksia. Tässä tapauksessa OP kuitenkin kieltäytyi korvaamasta vahinkoja. Vastauksessaan pankki vetosi omaan tulkintaansa maksupalvelulaista ja ilmoitti, että korvauksia ei makseta.
Perusteeksi ilmoitettiin myös, että pankki ei voi korvata asiakkailleen rikollisille menetettyjä rahoja, sillä silloin se rahoittaisi rikollista toimintaa.
Päätöksessään OP kehotti yrittäjää olemaan yhteydessä joko kuluttajariitalautakuntaan tai viemään asian käräjäoikeuden käsittelyyn. Koska kyse oli yrityksen rahoista, kuluttajariitalautakuntaan vieminen ei ole tässä tapauksessa vaihtoehtona.
Yrittäjä kertoo IS:lle keskustelleensa asiasta asianajajan kanssa. Hän ei suositellut asian viemistä oikeuteen suuren kuluriskin takia.
Pankki ei kommentoi IS:lle, onko kyseessä heidän asiakkaansa. OP:n pankkitoiminnan henkilöasiakkaista vastaava johtaja Aki Gynther kertoo yleisellä tasolla, että pankkitunnusten kalasteluhuijaukset ovat nykyisin erittäin taitavasti tehtyjä ja pankki tiedottaa asiakkailleen aktiivisesti huijauksista.
– Viestinnässämme korostamme, että pankki ei koskaan kysy verkkopankkitunnuksia sähköpostitse, eikä lähetä linkkejä kirjautumissivustoille, Gynther toteaa.
