Kanariansaarilla kytee kriisi. Paikallisten mielestä jatkuvasti nousevat turistimäärät ovat käyneet sietämättömiksi, kertoo Ilta-Sanomat.
Vuonna 2024 Kanariansaarilla kävi liki 18 miljoonaa turistia, mikä on lähes 10 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kyseessä on kaikkien aikojen ennätys.
Kanarian historiaa ja yhteiskuntaa tutkineen Daniasa Curbelon mukaan massaturismi näkyy esimerkiksi vaikeana asuntopulana. Vuokrat ovat karanneet paikallisten käsistä, eivätkä palkat nouse samaan tahtiin.
Lisäksi paikallisten vuokrasopimuksia puretaan, jotta asuntoja saadaan ulkomaalaisten käyttöön, ja asuntoilmoituksissa lukee: Ei kanarialaisille!
– Sehän on suoranaista rasismia. Meitä halveksutaan omassa maassamme, Curbelo sanoo.
Turismista syntyvät tulot jakautuvat hänen mukaansa myös epäoikeudenmukaisesti tai karkaavat sijoittajien taskuissa ulkomaille. Vuonna 2022 kanarialaiset tienasivat keskimäärin vain 16 450 euroa vuodessa.
Samalla elämisen kustannukset nousevat ulkomaalaisten myötä, jotka tekevät Kanarialla etätöitä eurooppalaisten palkoilla. Myös hyvästä eläkkeestä nauttivia eurooppalaisia ikäihmisiä asuu saarilla koko ajan enenevissä määrin.
Turistien vuoksi vesi on vähissä. Turistin on arvioitu kuluttavan vettä kuusinkertaisesti kanarialaisiin nähden.
Kanariansaarten vesi on yksityistetty, eli sitä myydään eniten tarjoavalle. Tämän seurauksena on mahdollista, että turistit kylpevät uima-altaissaan ja heille suunnattuja golfkenttiä kastellaan vuorokauden ympäri, mutta kaupunkien laitamilla asuvat ihmiset kärsivät vesikatkoista.
Viemäriverkostokaan ei vaikuta kestävän nykyistä ihmismäärää. Putket hajoavat suoraan mereen ja rantoja uhkaa ulosteperäinen saastuminen. Esimerkiksi suomalaisten suosima ranta Puerto de la Cruzissa on ollut tänä talvena suljettuna tästä syystä.
– Turistit uivat vesissä, jotka ovat likaantuneet heidän jätöksistään. Se on aivan järjetön kierre. Minä haluan mennä rannalle rentoutumaan, enkä lähteä sieltä kotiin vatsapöpön kanssa, Curbelo painottaa.
Hänen mukaansa ongelma ei kuitenkaan ole turisteissa, vaan ennen kaikkea heidän ympärillään pyörivässä koneistossa, josta kukaan ei suostu kantamaan vastuuta.
Curbelo uskoo, että maan johto on päättänyt sulkea silmänsä siltä, mitä massaturismi tekee saarten asukkaille.
Hän pohtii, että mitä on jäljellä 10 tai 20 vuoden kuluttua, mikäli tilanteeseen ei puututa.
– Saaremme ovat romahduksen partaalla.
