Suomessa on edelleen virallisesti voimassa oleva laki, jonka mukaan jokaisessa talossa on viljeltävä humalaa. Asiasta kertoo Ilta-Sanomat.
Säännös on jäänne alkuperäisestä vuonna 1734 voimaan tulleesta rakennuskaaresta. Velvoite viljellä humalaa on siis säilynyt virallisesti lakikirjoissa lähes kolmensadan vuoden ajan.
Virallisesti velvoite löytyy rakennuskaaren 7. luvusta, jonka otsikko kuuluu ”miten humalisto on istutettava ja kunnossa pidettävä”.
– Jokaisessa talossa pitää olla humalisto, ja istuttakoon talonpoika joka vuosi hyviä juuria neljänkymmenen salon varalle, kunnes näitä tulee kaksisataa kokonaiseen taloon. Joka ei sitä tee, vetäköön sakkoa kultakin vuodelta talarin, ja istuttakoon kuitenkin niinkuin on sanottu, jollei havaita, että humalistoa ei voi siihen istuttaa taikka siinä voimassa pitää, luvun ensimmäinen pykälä kuuluu.
Humaliston istuttamatta jättämisestä on luvun toisen pykälän mukaan luvassa sakkoja.
– Nimismies pankoon syyskäräjissä syytteenalaiseksi sen, joka ei ole humalistoa näin istuttanut, ja ottakoon sakon ulos ennen Tuomaanpäivää. Jos nimismies sen laiminlyö, maksakoon itse sen sakon, toinen pykälä kuuluu.
Käytännössä sakkojen määräämisen tekee ongelmalliseksi se, että erilliset talvi- ja syyskäräjät lakkautettiin vuonna 1981, jolloin kihlakunnanoikeuksien toiminta muutettiin ympärivuotiseksi. Nimismiehet taas lakkautettiin vuoden 1996 kihlakuntauudistuksessa.
Laista löytyy myös velvoite pitää humalistosta hyvää huolta. Pelkkä humaliston istuttaminen ei riitä, vaan myös sen hoitamatta jättämisestä voi saada luvun kolmannen pykälän mukaan sakkoa.
– Jos talonpojalla jo on kaksisatasalkoinen humalisto, pitäköön sen voimassa, ja enentäköön sitä, jos voipi. Jos hän laskee humaliston rappiolle, vetäköön sakkoa talarin kustakin neljästäkymmenestä salosta. Jos hän sen ihan autioksi jättää, vetäköön sakkoa kymmenen talaria ja tehköön humaliston uudestaan, luvun kolmas pykälä kuuluu.
Käytännössä uudemmat lait ovat sivuttaneet rakennuskaaren, eikä lakia enää sovelleta, ellei asiaa koskevia säännöksiä löydy myös muista laeista. Esimerkiksi rakennusasiat löytyvät nykyään vuonna 2000 voimaan tulleesta maankäyttö- ja rakennuslaista.
Humaliston istuttamatta jättämisestä ei siis ole luvassa sakkoa, vaikka säännös lakikirjasta löytyykin.
