Vesihuoltolaitokset ovat kohottaneet viranomaisten uhka-arvioon pohjaten valmiuttaan mahdollisten sabotaasi- tai murtautumisyritysten estämiseksi.
Uhka-arvion taustalla voi olla esimerkiksi riski talousveden saastuttamisesta tai vedenjakelun yleisestä lamaannuttamisesta. Asiasta kertoo Ilta-Sanomat.
Valvontaa on lisätty erityisesti talousvedenjakelukohteissa muun muassa vartiointiliikkeiden, hälytysjärjestelmien ja valvontakameroiden avulla. Myös kyberturvallisuuteen on panostettu, sillä vedenjakelu ja -puhdistus nojautuu sähköisiin järjestelmiin. Itä-Suomessa sijaitsevissa kohteissa on tehty myös tunkeutumisharjoituksia.
Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (Hsy) valmiusjohtaja Veli-Pekka Vuorilehto kertoo, että pääkaupunkiseudulla on tehty tasaisesti havaintoja epämääräisestä toiminnasta lähellä vesihuollon kriittisiä kohteita. Hsy:n alueelle luokitellaan kuuluvaksi Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa.
– Jossain meidän kohteissa on ollut mielestämme sellaista toimintaa, joka ei ehkä sinne kuuluisi. Siellä on kohteita valokuvattu ja lennätetty droonia jossain meidän kohteidemme lähettyvillä, Vuorilehto toteaa Ilta-Sanomille.
Suojelupoliisi (Supo) varoitti maaliskuussa Suomen joutuvan varautumaan entistä laajempaan Venäjän uhkaan. Jo sodan alettua Supo arvioi kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvan tiedustelun ja vaikuttamisen uhan kasvaneen. Myös Nato antoi julkisen varoituksen Venäjän sabotaasiuhkasta toukokuun alussa.
– Kaikkeen täytyy olla varautunut. Suomalainen yhteiskunta on viime vuosina vahvistanut valmiuttaan vastata erilaisiin uhkiin, lisäksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan on myös lisännyt yksittäisten ihmisten tietoisuutta Venäjän toimintatavoista, Suposta todetaan.
