Deutsche Welle kertoo, että Münchenin maaoikeus Baijerissa on tuominnut ISIS-islamisti Jennifer W:n 14 vuoden vankeuteen osallisuudestaan Rania-nimisen jesiditytön näännyttämiseen janoon Irakissa vuonna 2015.
Vuonna 2021 alasaksilainen Jennifer W. tuomittiin taposta ja terroristijärjestön jäsenyydestä kymmenen vuoden vankeuteen, mutta valtionsyyttäjät valittivat tuomiosta katsoen sen olevan liian lievä.
Sittemmin liittovaltion oikeus kumosi tämän aiemman 10 vuoden tuomion ja nyt uusi maaoikeuden tuomio on neljän vankeusvuoden verran kovempi.
Jennifer oli muuttanut 23-vuotiaana Isisiin kuuluneen irakilaisen miehensä Taha A.-J:n perässä Syyriaan vuonna 2014. Irakin puolelle muuttanut pariskunta osti itselleen orjiksi jesidinaisen ja tämän 5-vuotiaan tyttären.
Aviopari kohteli orjiaan karmeasti ja Taha A-J. kahlitsi kohtalokkaasti nuoren jesiditytön ikkunakaltereihin keskikesällä 2015. Tämä kuoli janoon. Taha A.-J. on tuomittu vuonna 2021 elinkautiseen murhasta.
Terrorismitutkija Juha Saarinen on kommentoinut oikeudenpäätöstä viestipalvelu X:ssä seuraavasti.
– Isisin toimintaan osallistuneen naisen tuomiota pidennettiin neljällä vuodella Saksassa. Maassa on viime vuosina tuomittu useita Isisin toimintaan osallistuneita naisia terrorismi- ja sotarikoksista. Onko Suomella opittavaa Saksan tapauksista?
Saarinen huomauttaa, että ehkä pitäisi Suomessa pohtia terroristijärjestöön kuulumisen kriminalisointia. Saksassa on tuomittu 19 palannutta ISIS-naista kuulumisesta terroristijärjestöön.
– Olisiko tämän valossa tarpeen pohtia uudelleen esim. terroristijärjestöön kuulumisen kriminalisointia?
Hän huomauttaa, että Suomessa on vuonna 2021 kriminalisoitu #erroristiryhmän toimintaan osallistuminen”
– Tämän osalta kysymys on, kuinka kattavasti pykälä on tulkittavissa? Olisiko se käyttökelpoinen esim. al-Holilta palanneiden, Isisin toimintaan osallistuneiden tapauksissa?
Tutkija huomauttaa, että terroristijärjestöjen toimintatavat ovat jatkuvasti muutoksessa ja kehittyvät koko ajan.
– Tavat eivät rajoitu väkivaltaan. Väkivallaton tukitoiminta on keskeisessä roolissa ääriliikehdinnässä. Kattava kriminalisointi on edellytys tehokkaalle terrorismintorjunnalle.
Saarinen on aiemmin kiinnittänyt Verkkouutisten näkökulmakirjoituksessaan huomiota siihen, että Suomi on poikkeus viiteryhmässään. Suomi on ainoa Pohjoismaa ja yksi harvoista EU-jäsenmaista, joka ei ole tuominnut yhtäkään ISIS-islamistia.
Suomi on kuitenkin ollut ensimmäisten joukossa kotiuttamassa ISIS-jäseniä ja loppuvuodesta 2019 tehdyn päätöksen jälkeen Syyriasta on palannut kymmenkunta aikuista naista lapsineen. Saarisen mukaan osan heistä tiedetään jatkaneen islamistista toimintaa Suomessa.
Isisin toimintaan osallistuneen naisen tuomiota pidennettiin neljällä vuodella Saksassa.
Maassa on viime vuosina tuomittu useita Isisin toimintaan osallistuneita naisia terrorismi- & sotarikoksista.
Onko Suomella opittavaa Saksan tapauksista? https://t.co/OK969PYMx6
— Juha Saarinen (@JP_Saarinen) August 30, 2023
Suomen lainsäädännössä on toki kriminalisoitu terroristiryhmän toimintaan osallistuminen (vuonna 2021). Tämän osalta kysymys on, kuinka kattavasti pykälä on tulkittavissa?
Olisiko se käyttökelpoinen esim. al-Holilta palanneiden, Isisin toimintaan osallistuneiden tapauksissa?
— Juha Saarinen (@JP_Saarinen) August 30, 2023
Tavat osallistua terrorististen järjestöjen toimintaan ovat monimuotoiset & kehittyvät jatkuvasti. Tavat eivät rajoitu väkivaltaan.
Väkivallaton tukitoiminta on keskeisessä roolissa ääriliikehdinnässä. Kattava kriminalisointi on edellytys tehokkaalle terrorismintorjunnalle.
— Juha Saarinen (@JP_Saarinen) August 30, 2023
