Ukrainan 17. marraskuuta 2026 tekemällä iskulla Kertšinsalmen siltaan voi olla seurauksia, jotka ulottuvat paljon pidemmälle kuin maantie- ja rautatieliikenteen häiriöt Krimin niemimaalle. Maantiesillan romahdus Kertšinsalmeen näyttää sulkeneen Kertšin–Jenikalen kanavan, joka on mahdollistanut Venäjälle liikenteen Mustaltamereltä, ei ainoastaan Asovanmerelle, vaan aina Kaspianmerelle saakka Volgan–Donin kanavaa pitkin.
Tämä vesiväylä on antanut Moskovalle vaihtoehtoisen reitin siirtää laivaston aluksia merialueiden välillä Bosporinsalmen sijasta. Väylän tukkeutumisen strateginen merkitys ei siis jää vain sillan kokemaan vaurioon.
Kertšin–Jenikalen kanava on noin 120 metriä leveä ja syvyydeltään noin 8,3 metriä. Siihen romahtaneet siltarakenteet muodostavat merkittävän fyysisen esteen.
Sodan kannalta olennaisimmat Mustanmeren ja Kaspianmeren välisen reitin käyttäjät ovat olleet Venäjän Bujan- ja Karakurt-luokan ohjuskorvetit, joiden aseistuksena on Kalibr-risteilyohjuksia. Ne ovat pieniä aluksia, jotka mahtuvat kapeille ja matalille vesiväylille, mutta niillä on huomattava kaukovaikutuskyky. Kaspianmeren laivastoon kuuluu kolme Bujan-luokan ja Mustanmeren laivastoon neljä Bujan- ja neljä Karakurt-luokan korvettia. Ne kaikki toimivat molemmilla merialueilla.
Nyt ne eivät enää pääse Kaspianmereltä Mustallemerelle laukaisemaan ohjuksiaan ja vetäytymään takaisin Kaspianmeren turvaan täydennystä varten. Volgan–Donin kanava on yhä käyttökelpoinen, mutta Asovanmeri on huomattavasti vaarallisempi paikka laukaista ohjuksia kuin Mustameri. Ohjuksen laukaisu viimeistään paljastaa aluksen sijainnin Ukrainan ohjus- ja droonijoukoille.
On huomattava, että Mustanmeren laivaston Novorossijskin tukikohta ei ole eristyksissä, koska sen huoltoreitit maitse ovat yhä avoinna, mutta sinne tukeutuvien alusten liikkumismahdollisuudet kaventuivat.