Verkkouutiset

Siirtoväkiperhe "kylmällä" asutustilalla Askolassa. Wiki Commons

Myytin murtuminen: Suomenruotsalaiset eivät päässeet helpommalla Karjalan evakkojen asutuksessa

Yleisesti levinnyt uskomus on todettu perusteettomaksi.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Uutuusteos Vailla omaa paikkaa? Karjalan evakot ruotsinkielisessä Suomessa (Momentum Kirjat) kumoaa vuosikymmeniä elänyttä käsitystä sodan jaloista Karjalasta lähteneiden 420 000 suomalaisen asuttamisesta.

Historiantutkijoiden Riku Kauhanen ja Olli Kleemola tietokirja purkaa uskomuksia siirtoväen sijoittamisesta ja asuttamisesta ruotsinkielisiin kuntiin 1944-1950. Tutkimukseen pohjaava teos käy koko Suomen kaksikielisten ja ruotsinkielisten kuntien asutustoiminnan läpi.

Yleinen ja usein intohimoja herättävä käsitys julkisessa keskustelussa on, että kielipykälä esti karjalaisten asutustoiminnan ruotsin- ja kaksikielisissä kunnissa liki kokonaan, ja että ruotsinkieliset suhtautuivat karjalaisiin vihamielisesti. Maanluovutukseen ei tosiasiassa kuitenkaan suhtauduttu myötämielisesti missään päin Suomea, vaikka nimenomaan Suomen ruotsinkielisiä on vuosikymmenten mittaan syytetty nuivasta suhtautumisesta karjalaisevakoihin, kirjassa todetaan.

Aiemmat tutkimukset on tehty ruotsinkielisillä alueilla lääneittäin, joka on tekijöiden mukaan johtanut virheellisiin yleistyksiin. Nyt tutkittiin kuntatasoa.

Kunnat muodostivat selvästi erilaisia ryhmiä riippuen siitä, houkuttelivatko ne karjalaisia vai eivät. Pois työntäviä tekijöitä olivat kielikysymyksen lisäksi esimerkiksi sopivien tilojen, palkkatyön tai koulutustilaisuuksien tarjonta. Näiden niin suomen- kuin ruotsinkielisen siirtoväen valintoja ohjaavien seikkojen avaaminen auttaa ymmärtämään, että pelkän kielikysymyksen tarkastelu ei ole hedelmällinen lähestymistapa.

Siirtoväkeen kielteisesti suhtautuvina alueina erottuvat Pohjanmaan jotkin alueet ja Varsinais-Suomessa Kemiön saaristo.

Tekijöiden mukaan tutkimus osoitti perusteettomaksi uskomuksen, jonka mukaan ruotsinkieliset olisivat asutustoiminnassa selvinneet vähemmällä. Uskomusta auttoi lakiin kirjattu kielipykälä.

Tämä tutkimus kumoaa myytin, jonka mukaan ruotsinkieliset alueet olisi täysin vapautettu suomenkielisten asuttamisesta. Monessa kunnassa siirtoväen määrät myös ylittivät selvästi asutettavaksi suunnitellun väestön.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)