Ne johtuvat usein poistoletkusta, joka pitäisi uusia noin viiden vuoden välein vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi. Kyselyn mukaan lähes joka kymmenes astianpesukoneen omistaja ei tiedä, mikä koko poistoputki on.
Yli kolmasosa (34 %) astianpesukoneen omistajista ei tiedä, milloin astianpesukoneensa poistoputki on tarkistettu tai uusittu, selviää LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä. 15 prosenttia samasta joukosta ei tarkista tai uusi putkea koskaan, ja 9 prosenttia ei tiedä, mikä astianpesukoneen poistoputki on.
– Iso osa suomalaisista ei tunnista riskiä, vaikka astianpesukoneen vuodot ovat yksi yleisimmistä kodinkoneiden vuotovahingoista, ja nämä johtuvat usein poistoletkusta tai sen liitoksista, sanoo LähiTapiolan kotivakuutuksen kehityspäällikkö Timo Ekholm.
LähiTapiolan vahinkotietojen mukaan vuotovahingoista maksetaan euromääräisesti eniten korvauksia kaikista kotivakuutuksen vahingoista. Kodinkoneet ovat yksi yleisimmistä vesivahingon aiheuttajista. LähiTapiola korvasi viime vuonna kodinkoneen tai laitteen vuotamisesta aiheutuneita vesivahinkoja yli viiden miljoonan euron edestä.
– Ei kannata jäädä odottelemaan vuotoa vaan vaihdattaa letku jo ennen kuin mitään sattuu, Ekholm sanoo.
Vain joka viides vaihtaa poistoputken suosituksen mukaisesti
Astianpesukoneen poistoputken käyttöikä ei useinkaan ole yhtä pitkä kuin itse koneen. Pesuaineiden kemikaalit heikentävät letkua, ja mekaaninen rasitus – esimerkiksi letkun mutkalla oleminen – saa heikentyneen letkun helposti vuotamaan.
Putki on suositeltavaa uusia noin viiden vuoden välein vuotojen ehkäisemiseksi. Kyselyyn vastanneista astianpesukoneen omistajista 22 prosenttia kertoo tarkistavansa tai uusivansa putken viiden vuoden välein tai useammin. 11 prosenttia kertoo tekevänsä näin kymmenen vuoden välein tai harvemmin.
Jos tietää, että letku on vähintään viiden vuoden ikäinen, se on jo vuotovahinkoriski, vaikka mitään merkkejä vuodosta ei vielä olisi, Ekholm sanoo.
– Letkun uusiminen on verrattain edullinen homma verrattuna mahdolliseen vesivahinkoon, jonka korjaaminen voi maksaa jopa kymmeniä tuhansia euroja. Vuoto keittiössä on siitäkin kurja vahinko, että sen korjaustyöt voivat ajaa pois kotoa pitkäksikin aikaa.
Suurimmat vahingot syntyvät herkästi silloin, kun astianpesukoneen poistoputki ehtii vuotaa pitkään ennen kuin vuoto huomataan. Kannattaakin tarkistaa tasaisin väliajoin, että merkkejä vuodosta ei näy: esimerkiksi pyyhkäistä varovasti talouspaperilla letkua ja sen liitoksia sen jälkeen, kun kone on ollut käytössä, Ekholm sanoo.
– Jos omassa keittiössä on irrallinen sokkelilevy, myös sen alle kannattaa kurkata. Vuotovahinkojen havaitsemisessa auttavat myös vuotohälyttimet ja koneen alla oleva vuotokaukalo.
Näin ennaltaehkäiset astianpesukoneen vuotovahinkoja
– Uusi astianpesukoneen poistoputki noin viiden vuoden välein. Putki kannattaa vaihdattaa ammattilaisella.
– Pidä tiskiallaskaappi siistinä, jotta mahdolliset vuodot on helpompi havaita eivätkä tavarat tai pursuavat roska-astiat paina putkia ja liitoksia. Tarkista letkujen ja liitosten tiiviys tasaisin väliajoin esimerkiksi pyyhkäisemällä letkua ja liitoksia varovasti talouspaperilla sen jälkeen, kun kone on ollut käytössä. Jos havaitset vettä tai kosteutta, lopeta koneen käyttö ja selvitä kosteuden lähde välittömästi.
– Vuotokaukalo voi auttaa vuodon havaitsemisessa. Vuotokaukalo kannatta ottaa käyttöön jo koneen asennuksen yhteydessä, mutta sen voi laittaa vanhan koneen alle myöhemminkin.
– Asenna vuotohälytin keittiön kaapiston alle, jossa letkut kulkevat. Vuotohälytin varoittaa vuodoista ja kosteudesta.
– Puhdista astianpesukoneen suodatin säännöllisesti. Puhdistus ehkäisee vuotoriskejä sekä parantaa koneen toimintaa ja pesutulosta.
– Älä jätä konetta käyntiin valvomatta tai poistu asunnosta koneen ollessa päällä. Sulje hana aina astianpesukoneen käytön jälkeen – tämä ehkäisee tulovesiputken vuotovahinkoja.
Kyselyyn vastasi 1 047 henkilöä 24.10.–1.11.2024 välisenä aikana. Tiedotteessa mainituista luvuista on poistettu astianpesukoneettomien vastaajien osuus. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä koko aineiston tasolla.
