Syyrian oppositioryhmät aloittivat marraskuun lopulla yllätyshyökkäyksen, joka romautti Venäjän ja Iranin tukeman diktaattori Bashar al-Assadin hallinnon vain puolitoista viikkoa myöhemmin.
Asiantuntijoiden mukaan suurimmat voittajat olivat vaikutusvaltaansa lisännyt Turkki ja Israel, jonka arkkivihollinen Iran menetti aseiden salakuljetusväylän tukemalleen Libanonin Hizbollah-miliisille. Iranin johdon Israel-vastainen ”vastarinnan akseli” käytännössä romahti.
Israel ja Turkki ovat molemmat Yhdysvaltain liittolaisia, mutta maiden arvioidaan ajautuneen törmäyskurssille Syyrian suhteen. Israelin hallintolähteet sanovat Wall Street Journal -lehdelle huolestuneensa siitä, että Turkki voisi koota lähivuosina sunnimuslimeista koostuvan koalition sitä vastaan.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on ilmaissut julkisesti tukeaan Hamasille ja muille Israelin vihollisille.
Syyrian johtoon noussut HTS-asejärjestön Abu Mohammad al-Jolani eli Ahmed al-Sharaa on vakuuttanut kunnioittavansa kaikkien maan etnisten ryhmien oikeuksia ja luovansa rauhanomaiset suhteet sen naapureihin. Al-Sharaa tapasi kuluvalla viikolla eurooppalaisia diplomaatteja Damaskoksessa.
Muutoksen arvioidaan kuitenkin käytännössä tarkoittavan, että Turkki pystyy ulottamaan vaikutusvaltansa entisen Osmanien valtakunnan alueelle. Israelin parlamentin ulko- ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Yuli Edelstein huomauttaa, että jännitteet Turkin kanssa ovat olleet kasvussa.
– Emme uhkaile toisiamme vielä tässä vaiheessa, mutta Syyrian suhteen voi tulla vastaan yhteenottoja. Esimerkiksi aseryhmiä vastaan, jotka ovat saaneet innoituksensa ja aseensa Turkilta, Edelstein sanoo.
Tel Avivin yliopiston professori Eyal Zisser huomauttaa, että tilanne on silti huomattavasti aiempaa parempi. Turkin ja Israelin välillä on diplomaattisia viestikanavia.
– Turkin tavoitteena ei ole Israelin tuhoaminen, he eivät kehitä ydinaseita, he eivät toimita Hizbollahille valtavaa määrää ohjuksia eivätkä he lähetä kymmeniä tuhansia miliisitaistelijoita Syyriaan, Zisser sanoo.
