Israelin reserviläiset ovat uupuneita ja toivottomia Gazan sodan jatkuttua jo 10 kuukautta. Maa ei ole varautunut pitkään sotaan, arvioi entinen Israelin kansallisen turvallisuusneuvoston johtaja Yaakov Amidror. Hänen mukaansa Israelissa uskottiin tehokkaiden ilmaiskujen ja maajoukkojen nopean etenemisen lopettavan sodan lyhyeen.
Israel on perinteisesti pärjännyt lyhyiden sotien käymisessä. Nyt Iranin tukemat ja aseistamat puolisotilaalliset joukot aiheuttavat kuitenkin vaikeuksia Israelille. Hamasilla ja Hizbollahilla on tehokkaita ohjuksia, laaja infrastruktuuri sekä kymmeniätuhansia koulutettuja taistelijoita.
– Mitä pidempään sota kestää, sitä ongelmallisempaa on ylläpitää taistelujoukkojen tukea ja valmiutta, Amidror arvioi.
The Wall Street Journalin haastattelema reserviläinen Adi Hazan kertoo muiden reserviläisten tavoin uskoneensa kuukauden, korkeintaan kahden reserviläispalvelukseen Hamasin hyökättyä 7. lokakuuta. Hän on kuitenkin edelleen sijoitettuna eikä tiedä, koska pääsee kotiin.
Pitkään jatkunut palvelus on aiheuttanut monille reserviläisille taloudellisia vaikeuksia, sillä he eivät voi työskennellä samaan aikaan. Moni on joutunut lopettamaan yritystoimintansa. Jotkut reserviläiset ovat yksinkertaisesti kieltäytyneet lähtemästä palvelukseen eikä Israelin valtio ole toistaiseksi nostanut syytteitä heitä vastaan, sillä reserviläisten kohtaamat suuret paineet ovat komentajien tiedossa.
Israel nojaa maanpuolustuksessaan laajaan reserviin kriisiaikoina varmistaakseen armeijan toiminnan. Maassa on yleinen asevelvollisuus, joka koskee kaikkia Israelin juutalaisia. Jotkut juutalaisista voivat kuitenkin saada vapautuksen palveluksesta uskonnollisten tai perhesyiden vuoksi.
Gazan sodan kiivaimpina hetkinä noin kaksi kolmasosaa Israelin taisteluvoimasta on koostunut reserviläisistä, mikä tarkoittaa noin 300 000 reserviläistä noin 150 000 armeijan sotilasta kohtaan, arvioivat turvallisuusanalyytikot. Moni reserviläinen on palvellut Gazassa useaan otteeseen ja ollut mukana kovissa taisteluissa.
