Itä- ja Pohjois-Suomella on mennyt jo pitkään taloudellisesti muuta maata heikommin. Työttömyys on yleisempää, tulot ovat matalammat ja työpaikkoja asukasta kohti on vähemmän kuin muualla Suomessa.
Erot eivät näytä merkittävästi kasvaneen Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta, kertoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) Datahuoneen tuore raportti.
Taloustilanne on heikentynyt kaikkialla Suomessa sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Lomautusten, konkurssien ja lopettaneiden yritysten määrä on kasvanut, työttömyys on lisääntynyt, työllisyysaste on supistunut ja avoimien työpaikkojen määrä on vähentynyt.
Itäisellä ohjelma-alueella työntekijöiden lukumäärä on kuitenkin kehittynyt viime aikoina muuta maata heikommin kaikilla toimialoilla, jopa julkisella sektorilla.
– Työntekijöiden määrä alkoi laskea jo ennen Venäjän hyökkäyssotaa. Siksi ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että kyseessä on pitkän aikavälin väestöllisen ja rakenteellisen trendin jatkuminen. Työntekijämäärän heikkoa kehitystä, joka poikkeaa muusta maasta ja pitkän ajan trendistä, näkyy erityisesti Kaakkois-Suomen matkailualalla ja vähittäiskaupassa, kertoo tutkija Max Toikka tiedotteessa.
Työikäisten määrä vähenee idässä voimakkaasti, joten on odotettavaa, että myös työllisten määrän kehitys on heikkoa. Kun katsotaan palkka- tai palkkiotuloja saaneiden osuutta työikäisistä (lähellä työllisyysasteen määritelmää), on itäisen Suomen kehitys ollut viime vuosina muuta maata parempi.
– Viimeaikaisten taloudellisten shokkien jälkeisen kehityksen tarkastelussa on olennaista huomioida myös pitkän aikavälin kehityskulut, koska väestölliset ja rakenteelliset muutokset voivat osaltaan vaikuttaa taustalla, sanoo erikoistutkija Juho Alasalmi.
Itäisellä ohjelma-alueella väkiluku vähenee voimakkaasti, koska kuolevia on enemmän kuin syntyviä. Muuttoliikkeestä johtuva väestönmuutos on sen sijaan lähellä nollaa. Pohjoisella ohjelma-alueella muuhun maahan verrattuna korkea syntyvyys on kannatellut väestönkehitystä, mutta sielläkin luonnollinen väestönmuutos on kääntynyt negatiiviseksi.
Väestön ja erityisesti työikäisen väestön määrän vähentyessä on luonnollista, että myös työllisten määrä vähenee.
– Väestönkehityksen takia erilaiset taloudellisen toiminnan mittarit voivat antaa toisistaan poikkeavan kuvan. Esimerkiksi itäisessä Suomessa työpaikkojen määrä on vähentynyt pitkällä aikavälillä, mutta työllisyysaste on kasvanut niin paljon, että se on jo melko lähellä muun maan tasoa, sanoo Max Toikka.
Pitkän aikavälin kehityksessä myös valopilkkuja
Itäisessä ja pohjoisessa Suomessa taloudellisen toiminnan taso on ollut pitkään muuta maata heikompi. Idässä ja pohjoisessa on matalampi työllisyysaste, korkeampi työttömyysaste, matalammat keskimääräiset tulot, enemmän työkyvyttömyyttä ja vähemmän työpaikkoja asukasta kohti kuin muualla maassa.
– Itäisen ja pohjoisen Suomen ero muuhun maahan ei kuitenkaan ole kovin suuri, jos niitä verrataan muihin maakuntiin kuin Uuteenmaahan, joka on taloudellisen toiminnan tasoltaan poikkeuksellinen alue Suomessa, toteaa Juho Alasalmi.
Vaikka ohjelma-alueet suoriutuvat monella taloudellisella mittarilla muuta maata heikommin, on niiden pitkän aikavälin kehitys ollut joillain mittareilla samankaltaista tai jopa suotuisampaa kuin muualla Suomessa. Tällaisia mittareita ovat esimerkiksi työllisyysaste, bruttokansantuote asukasta kohti ja keskimääräiset reaalitulot.
Aineistorajoitteiden vuoksi selvityksessä on tarkasteltu Venäjän hyökkäyssodan jälkeistä kehitystä enimmäkseen työntekijämäärien ja palkkasummien valossa.
– Tiedot yritysten liikevaihdosta ja arvonlisäyksestä vuoden 2023 osalta ovat pian käytettävissä. On mielenkiintoista nähdä, tulevatko ne muuttamaan kuvaa viimeaikaisesta kehityksestä, Alasalmi sanoo.
LUE MYÖS:
Suomi jakautuu vauhdilla itään ja länteen – Tämä ratkaisee voittajat ja häviäjät
Kartta paljastaa: Näin Suomi jakautui kahtia
