Entiseen Itä-Saksaan kuuluneissa Saksin ja Thüringenin osavaltioissa pidetään sunnuntaina osavaltiovaalit. Voittajiksi povataan kahta populistista ja Venäjä-mielistä puoluetta laitavasemmalta ja -oikealta. Asiasta kertoo Dagens Nyheter.
Gallupien mukaan vaaleissa tulee olemaan kaksi selvää voittajaa: Linke-puolueesta eronnut vasemmistopopulistinen Sahra Wagenknecht -liittouma (BSW) sekä laitaoikeistolainen Vaihtoehto Saksalle (AfD).
Sekä Saksissa että Thüringenissä AfD:n kannatus on kolmanneksen luokkaa. BSW:n taas kerää Saksissa noin 15 prosentin kannatuksen, Thüringenissä 20 prosentin. Puolueet voivat siis saada yhdessä enemmistön molempiin osavaltioparlamentteihin.
BSW:n puheenjohtaja Sahra Wagenknecht ei ole torjunut yhteistyötä AfD:n kanssa. AfD:n puheenjohtaja Björn Höcke on jopa kutsunut Wagenknechtin puolueen jäseneksi.
– Jos AfD sanoo, että taivas on sininen, emme sano, että se on vihreä, Wagenknecht on todennut yhteistyömahdollisuuksista.
Molempia puolueita yhdistää erityisesti Ukrainan auttamisen vastustaminen.
Kun Wagenknecht järjesti aiemmin elokuussa puhetilaisuuden Dresdenissä, täyttyi tori nopeasti. Moni paikallaolija kertoi haluavansa kuulla Wagenknechtin näkemykset omin korvin, sillä he eivät luota mediaan.
– TV:stä ei saa tietää mitään. He leikkaavat kaikki haastattelut niin, että ymmärrän vain pari kolme lausetta, kertoo tilaisuutta seuraava Gabi.
Gabin laukussa on Venäjän värejä kantava pinssi, jossa lukee ”En ole sodassa Venäjän kanssa”.
76-vuotias eläkkeellä oleva historianopettaja Monika Winkel sanoo taas kannattavansa Wagenknechtiä, koska tämä edistää rauhaa.
– Saksan ei pitäisi lähettää aseita Ukrainaan. Kun kuulin saksalaispanssareista Venäjän maaperällä, vatsani tuli kipeäksi, Winkel tylyttää.
Lähes kaikki haastateltavat ovat samaa mieltä: Ukrainan auttaminen pitää lopettaa. Itä-Saksan ajoilta peräisin oleva ajatus, jonka mukaan Venäjän on saatava tehdä mitä haluaa rauhan saavuttamiseksi, vetoaa edelleen moneen äänestäjään.
Kun osallistujilta kysytään, eikö Ukraina saa puolustautua Venäjän hyökkäykseltä, vastaukset ovat kierteleviä. Mielipide ilmaistaan, mutta jatkokysymykset torjutaan sanomalla, ettei ole asiantuntija.
– Eikö meidän pitäisi saada Putin taas rauhalliseksi? Ei ole hyväksyttävää, että Venäjä hyökkäsi. […] Ymmärtääkseni on paljon sotilaallisia syitä, mutta koska en ole armeijassa, niin en ymmärrä niitä, kertoo vanhustenhoitaja Heike Musse.
Osallistujien puheissa heijastuu myös katkeruus läntistä Saksaa kohti.
– Länsi tuhosi taloutemme. He veivät kaikki yhtiömme konkurssiin, valittaa entinen Dresdenin kaupunginvaltuutettu Eva Pflegel.
Wagenknechtin puheissa heijastuu eräänlainen kyyninen salaliittoajattelu. Hänen mukaansa entiset itäsaksalaiset ymmärtävät paremmin, ettei Ukrainan sotaa saada loppumaan aseilla ja kaupankäynnin lopettamisella Venäjän kanssa. Hän varoittaa ydinsodasta, pilkkaa liberaaleja ja vastustaa aseistautumista, maahanmuuttoa sekä ”hullua ilmastopolitiikkaa”.
Ennen kaikkea hän toistelee, että poliitikot pitävät kansalaisia tyhminä.
Puhe vetoaa osallistujiin. Sekä Wagenknecht että Höcke ovat onnistuneet tehokkaasti keräämään nykytilanteeseen pettyneiden itäsaksalaisten äänet.
Lähes 35 vuotta Berliinin muurin murtumisen jälkeen itäistä ja läntistä Saksaa erottaa edelleen iso henkinen kuilu.
