Tieteilijöiden vetoomus rajan turvallisuuden lakia vastaan herättää keskustelua. Maanantaina aamulla 262 eri alan tutkijan allekirjoittama teksti löytyy tämän linkin takaa.
Vetoomus on osoitettu eduskunnan hallintovalikokunnalle, joka käsittelee esitystä rajan laista tänään. Tutkijoiden mielestä Venäjän itärajalta lähettämät tulijat pitäisi päästää maahan.
– Lain tärkeyttä perustellaan Venäjän aiheuttamalla välineellistetyn maahanmuuton uhalla, mutta hallitus ei ole pystynyt osoittamaan, miten turvapaikanhakijoiden määrän kasvu sinänsä aiheuttaisi Suomelle vakavaa turvallisuusuhkaa, vetoomuksessa perustellaan.
Tekstissä jatketaan, että Suomi selviytyi yli 35 000 turvapaikanhakijan saapumisesta syksyllä 2015 ja vastaanottanut yli 68 000 Ukrainan sotaa paennutta ilman mainittavaa kriisiä.
– Oikeusvaltion tulee pystyä turvaamaan oikeus hakea turvapaikkaa riippumatta siitä, mitä reittiä tai miten ihminen on rajalle saapunut, vetoomuksessa sanotaan
Vetoomuksen alulle panneet Helsingin yliopiston sosiologian professori Lena Näre ja taloustieteilijä Markus Jäntti kommentoivat hanketta Helsingin Sanomille. Vasemmistolaisena tieteilijänä tunnettu Jäntti toteaa HS:lle, ettei vetoomuksella ole poliittista puoluetaustaa.
Näreeltä kysytään haastattelussa ”onko siis ainoa tapa vastata Venäjän välineellistettyyn maahantuloon ottaa ihmiset vastaan?”.
– Kyllä, professori vastaa.
Vetoomusta arvostellaan vallanpitäjiä velvoittavan vastuun unohtamisesta.
– Tutkijoilla pitäisi olla osaamista arvioida tämän toimintatavan vaikutuksia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Milja Tiainen esimerkiksi toteaa X-palvelussa.
Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja ja ministeri, Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes on samoilla linjoilla.
– Niin pitäisi. Mutta tässä hetkessä sellaista ei taida olla. Olen nykyisin jo hyvin varttunut. Ja monesta kokemuksestani on pitkä aika. Muistan silti vieläkin sen, kun hahmotin, miten erilainen rooli tutkijalla ja vallanpitäjällä on, Siimes kommentoi Tiaisen päivitystä.
Hän jatkaa, että ”vallanpitäjä on vastuussa myös muille ja muista”.
Oikeustieteilijä Toni Malminen on hänkin samaa mieltä.
– Tutkijan ja intellektuellin on helpompaa olla idealisti, kun vastuu epäonnistumisista jää yleensä muiden harteille, Tampereen yliopiston tutkijatohtori ja Itä-Suomen yliopiston kilpailu- ja asianajajaoikeuden yliopistonlehtori Malminen toteaa.
”Onko siis ainoa tapa vastata Venäjän välineellistettyyn maahantuloon ottaa ihmiset vastaan? – Kyllä.” @hsfi Tutkijoilla pitäisi olla osaamista arvioida tämän toimintatavan vaikutuksia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. https://t.co/dO9CyoPRy9
— Milja Tiainen (@milja_tiainen) July 1, 2024
Eroja tiivistää hyvin @nntaleb teoksessa ”Skin in the Game”. Tutkijan ja intellektuellin on helpompaa olla idealisti, kun vastuu epäonnistumisista jää yleensä muiden harteille.
— Toni Malminen (@ToniMalminen) July 1, 2024
