Rajavartiolaitoksen apuna itärajalla toimivien reserviläisten voimankäyttövaltuudet ja kysymys ampuma-aseen kantamisesta nousivat esiin vastikään päättyneellä lausuntokierroksella liittyen hallituksen esitysluonnokseen asevelvollisuuslain muuttamiseksi. Lakiluonnoksessa esitetään rajaturvallisuuden välttämätöntä ylläpitämistä uudeksi perusteeksi kertausharjoitukselle, ja tähän voitaisiin määrätä nopeutetusti. Muutos koskisi ainoastaan Rajavartiolaitoksen alaisuuteen sijoitettuja reserviläisiä.
Suomen Reserviupseeriliitto katsoo lausunnossaan, että nykyisessä turvallisuustilanteessa myös itärajalla toimiville reserviläisille tulisi mahdollistaa ampuma-aseen kantaminen:
”Rajavartiolain mukaan asevelvollinen ei voi säädettyjä tehtäviä suorittaessaan kantaa mukanaan ampuma-asetta, koska tehtävät eivät saa lähtökohtaisesti olla sellaisia, joissa ampuma-asetta ylipäänsä tarvittaisiin. Nykyisessä turvallisuustilanteessa RUL ei näe perusteltuna ampuma-aseen kantamisen kategorista kieltoa. Mielestämme myös asevelvolliselle tulee mahdollistaa ampuma-aseen kantaminen. Edellytyksenä on riittävä koulutus aseen käyttöön. Tältä osin esitämme, että selvitettäisiin mahdollisesti tarvittavat lisätoimivaltuudet asevelvollisille”, kirjoittaa liitto lausunnossaan, jonka ovat allekirjoittaneet puheenjohtaja Aaro Mäkelä sekä toiminnanjohtaja Janne Kosonen.
Hallituksen lakiluonnoksessa katsotaan, että ”asevelvollinen ei voi rajavartiolain 34 d §:ssä säädettyjä tehtäviä suorittaessaan kantaa mukanaan ampuma-asetta, koska tehtävät eivät saa lähtökohtaisesti olla sellaisia, joissa ampuma-asetta ylipäänsä tarvittaisiin.” Lakiluonnoksen mukaan rajavartiomies voi valtuuttaa asevelvollisen käyttämään ampuma-asetta poikkeuksellisessa hätävarjeluun rinnastettavissa olevassa tilanteessa.
Rajavartiolaitoksen ammattiliitto Rajaturvallisuusunioni painottaa omassa lausunnossaan, että ”erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että joukoilla on riittävä koulutus, kokemus ja ymmärrys tehtävistä ja myös edellisiin perustuva riittävä kyky toimia mahdollisissa yllätyksellisissä tilanteissa.”
”Esitykseen tulisi kirjata täsmällisemmin ja tarkkarajaisemmin millaisia tehtäviä reserviläiset voisivat tehdä. Tämä olisi tärkeää reserviläisistä ja heidän tekemisistään vastuussa olevan rajavartiomiehen oikeusturvan kannalta, sillä he ovat loppupelissä vastuussa reserviläisten toiminnasta”, katsoo Rajaturvallisuusunioni puheenjohtaja Erkki Hirvensalon allekirjoittamassa lausunnossa.
Lausuntopalautteen pohjalta lakiluonnokseen suhtaudutaan pääosin myönteisesti ja sen tavoitteita pidetään kannatettavina. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti vaatii jatkovalmistelussa kuitenkin perusoikeuksiin liittyviin rajoituksiin täsmennyksiä. Verkkouutiset kertoi Pöystin lausunnosta jo aiemmin tässä jutussa.
Voimakkainta arvostelua esittää Pakolaisneuvonta ry lausunnossaan. Järjestön mukaan ”esityksessä ei ole millään tavalla huomioitu esityksen vaikutuksia turvaa hakevien ihmisten oikeuksien toteutumiseen. Maailmalta on kielteisiä esimerkkejä armeijan käytöstä rajavalvonnasta, joten luonnoksessa olisi ollut syytä esittää myös näitä esimerkkejä”. Järjestö viittaa esimerkiksi Amnesty Internationalin raportoimiin puolalaisten ja valko-venäläisten sotilaiden käyttämään väkivaltaan turvaa hakevia ihmisiä kohtaan Puolan ja Valko-Venäjän rajalla.
Järjestön mielestä lakiluonnos ”antaa epämääräisen kuvan viranomaisten toimintakyvystä, nykyresursseista ja resurssitarpeesta. Lisäksi jo ennen syksyä 2023 Suomen rajoja on ylitetty epävirallisesti. Kysymys on viime vuosina ollut muutamista kymmenistä rajanylityksistä vuosittain. Esitykseen tulisikin avata miten kyseiset tilanteet ovat sitoneet viranomaisten resursseja, ja onko näiden tilanteiden vuoksi rajavartiolaitoksen muiden tehtävien huolehtiminen kärsinyt. Mikäli kun näin ei ole, tulee esityksessä selkeästi todeta, miksi tilanne on nyt toinen.”
Lakiluonnoksen lausuntopalautetta ei voi pitää kovin kattavana, sillä määräajassa lausuntoja saapui vain 11, kun pyyntöjä lähti 33. Lausuntoaika oli tosin myös poikkeuksellisen lyhyt. Alle kahden viikon ”pika”lausuntoaikaa perusteltiin itärajan muuttunella tuevallisuustilanteella ja sillä, että eduskunta ehtisi käsitellä esityksen vielä kevätistuntokaudella 2024.
Hallitusneuvos Sanna Palo sisäministeriöstä viestittää Verkkouutisille, että lausuntopalautteen pohjalta muokattu esitys pyritään saamaan valmiiksi ja eduskuntaan mahdollisimman pian.
