Olisihan se aika hirmuinen lopputulos. Näin kokenut diplomaatti Jaakko Iloniemi arvioi Donald Trumpin mahdollisen vaalivoiton seurauksia Nykypäivä-lehden haastattelussa. Elettiin elokuuta 2024. Tuolloin hän luonnehti seurauksia näin:
– Yhdysvallat varmaan karkottaisi muutamia satoja tuhansia maassa olevia, mikä vaikuttaisi maan suhteisiin Latinalaiseen Amerikkaan hyvin vakavalla tavalla. Toiseksi maa vähentäisi roolia kansainvälisissä järjestöissä ja asettaisi kyseenalaiseksi monet kansainväliset sopimukset, mukaan lukien taloudelliset sopimukset. Yhdysvallat on Suomen suurin kauppakumppani tällä hetkellä. Jos tähän tulee tullimuureja, on se aika konkreettinen isku meillekin.
Nyt –kahdeksan kuukautta myöhemmin – Iloniemi myöntää silti yllättyneensä Trumpin kauden alusta. Ja suurin yllätys ei liity Yhdysvaltojen ulko- vaan sisäpolitiikkaan.
– Eniten minua on yllättänyt se, että Yhdysvalloissa on meneillään nyt jotakin, jota voi luonnehtia vallankaappaukseksi. Nykyiset vallanhaltijat aikovat lisätä valtaansa sen sijaan, että tulisi uudet vallanhaltijat. Siellä on menossa liittovaltion keskushallinnon jonkinasteinen purku, mikä on ratkaisevan suuri muutos kansainvälisessä tilanteessa. Luovutaan eräistä sille kuuluneista toiminnoista ja määritellään uudelleen se, mikä on Yhdysvaltojen liittovaltio. Siitä on kysymys.
Iloniemi myöntää, että Trumpin politiikka on osoittautumassa kenties vieläkin hirmuisemmaksi, mitä hän elokuussa ennakoi:
– Kyllä, jos tähän lisätään vielä hänen tullipolitiikkansa ja siitä seuraavat taloudelliset vaikutukset, niin ovathan nämä järisyttäviä muutoksia. Ja meidän kannaltamme hyvin hankalia.
Iloniemi on vastannut Verkkouutisten puheluun huhtikuisena keskiviikkona kotoaan, jossa on paraikaa lueskelemassa ajatushautomoiden mietintöä siitä, miten eurooppalaiset voisivat yhdistää puolustusteollisuutensa.
Maailmanpolitiikkaa tulee varmasti mielenkiinnolla seurattua?
– Enhän minä mitään muuta teekään.
Epävarmuus ja nopeat käänteet ovat Trumpin politiikalle leimallisia. Kun Verkkouutiset haastattelee Iloniemeä tätä juttua varten puhelimitse keskiviikkona, myöhemmin vielä samana päivänä Trump ilmoittaakin lykkäävänsä useiden maiden tulleja 90 päivällä.
Totaalivetäytymisestä ei merkkejä
Palataan kuitenkin elokuussa 2024 tehtyyn haastatteluun, jonka johtotähtenä oli Iloniemen ja Henri Vanhasen vastikään painoon lähtenyt suurvaltojen suhteita käsittelevä kirja ”Vuosisadan kilpajuoksu”. Samassa haastattelutuokiossa ennakoitiin muutenkin maailmanpolitiikan käänteitä.
Miltä Iloniemen tuolloin esittämät arviot näyttävät tässä ja nyt? Kursivoidut tekstit ovat suoria otteita elokuussa 2024 tehdystä haastattelusta.
Maailman muutoksista huolimatta kirjoittajat uskovat teoksen näkökulman kestävän aikaa.
– Monet luulevat myös, että kaikki se mitä tässä ympärillä tapahtuu, olisi jotenkin ainutlaatuista. Silloin on hyvä palauttaa mieliin, ettei tämä ihan uutta ole, Iloniemi huomauttaa ja jatkaa:
– Otetaan vaikkapa huoli Naton yhtenäisyydestä. Samanlainen huoli oli 1950-luvun alussa, jolloin puuhattiin Euroopan puolustusyhteisöä, koska Yhdysvallat näytti vetäytyvän. No, sitten Yhdysvalloissa muuttui politiikka ja taas oltiin kiinnostuneita Euroopasta.
Jaakko Iloniemi ei usko Yhdysvaltojen ”totaalivetäytymiseen” siinäkään tilanteessa, että Donald Trumpista tulisi presidentti.
– Sehän nähtiin jo hänen ensimmäisellä presidenttikaudellaan, miten hän kannusti eurooppalaisia tekemään enemmän. Ja eihän se nyt ihan kummallinen ajatus ole, että eurooppalaiset vastaavat Euroopan puolustuksesta, hän naurahtaa.
Iloniemen mukaan Yhdysvaltojen totaalivetäytymisestä ei ole edelleenkään huhtikuussa 2025 merkkejä:
– Siltä osin arvio on edelleen sama. Ei ole merkkejä totaalivetäytymisestä, mutta nyt ovat ensimmäiset faktat siitä, että Yhdysvallat on vähentämässä joukkojaan Euroopassa, Iloniemi toteaa viitaten mediatietoihin 10 000 sotilaan vähentämisestä Itä-Euroopasta.
Iloniemi väläytti Yhdysvaltojen Euroopan-joukkojen vähentämistä niin ikään jo elokuun 2024 haastattelussa:
Entä Trumpin turvallisuuspolitiikka? Iloniemi pysähtyy kysymyksen äärelle. Ja vastaa sitten:
– On hyvin vaikea tietää, mitä se käytännössä merkitsisi. Puheet ovat olleet niin epämääräisiä. Voi olla, että se tarkoittaisi vain joukkojen vähentämistä Euroopassa, mihin tietysti reagoitaisiin lisäämällä omia joukkoja. Kaikkien Euroopan maiden kohdalla se ei ole kuitenkaan helppoa. Joukkojen kasvattaminen ja kouluttaminen on hidas prosessi.
Kongressivaalit voi olla käännekohta
Entä sitten Iloniemen elokuun 2024 haastattelussa viittaama mahdollisuus Yhdysvaltojen politiikan heiluriliikkeeseen? Että maa voisi kiinnostua taas uudelleen Euroopasta?
Siihen on vielä matkaa, mutta yhtenä murroskohtana Iloniemi väläyttää ensi vuoden marraskuussa järjestettäviä kongressivaaleja:
– Jos kansa Yhdysvalloissa kovasti tästä (Trumpin politiikasta) suuttuu – onhan talous mitä ilmeisimmin menossa huonompaan suuntaan ja monien amerikkalaisten säästöt ovat osakkeissa, joiden arvot ovat pudonneet – niin jos tämä kaikki vaikuttaa vielä ensi vuoden syksyllä, niin kyllä republikaaneilla on suuria vaikeuksia pitää yllä enemmistöä näissä molemmissa kamareissa.
Iloniemi hämmästelee myös sitä, miten republikaanit ovat tähän mennessä seisseet näinkin yhtenäisinä Trumpin takana:
– Nyt on ensimmäisiä merkkejä nähty siitä, että republikaanit senaatissa ovat saattaneet joissakin asioissa liittyä demokraattien kanssa yhteen, mutta kyllä Trumpin ote omasta puolueestaan on edelleen hyvin luja.
Entä Yhdysvaltojen ja Venäjän lähentyminen. Onko se yllättänyt?
– Trumphan on ajanut kaiken aikaa eräänlaista epämääräistä lähentymistä, mutta se on ollut kovin epämääräistä kaiken aikaa. Vihjaillaan, että jotain voitaisiin tehdä, mutta mitään tähän mennessä ei ole oikeastaan tehty.
Kukaan ei tiedä, mihin tämä johtaa
Puhutaan vielä hetki Ukrainan sodasta. Uskotteko, että tämä voi tavalla tai toisella laajentua vielä suursodaksi?
Iloniemi pitää tätä hyvin epätodennäköisenä.
– Ja tähän on kaksi syytä: lännessä on jo herätty ja Venäjä on tuhlannut voimavaroistaan suuren osan, hän sanoo.
Iloniemi sanoo olevansa suursodan uhkasta samoilla linjoilla kuin elokuussa 2024:
– Ja pitäisin tätä nyt vielä vähemmän todennäköisempänä. Ja tämä siksi, että muut maat ovat varovaisia eivätkä halua lähteä mukaan mihinkään sotatoimiin, vaikka tukevatkin Ukrainaa. Ja Venäjä on kuluttanut voimiaan niin paljon, ettei sillä ole nyt resursseja lähteä suurempiin sotiin, vaikka se haluaisikin.
Iloniemi toteaa, että Euroopassa näyttäisi nyt olevan ”määrätietoista pyrkimystä” lisätä yhtenäisyyttä ja ottaa isompaa roolia Yhdysvaltojen vetäytyessä. Ongelmia aiheuttavat senkaltaiset ”vastarannan kiisket” kuten Unkari ja Slovakia.
Saksan uudella hallituksella voi olla onnistuessaan myös isoja mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin, pohtii Iloniemi.
Maailmanpolitiikka on nyt isossa murroksessa. Kokenut diplomaatti Jaakko Iloniemi, mihin tämä kaikki johtaa?
– Vaatisi maailman parhaimman kristallipallon käteen, jotta tästä pystyisi sanomaan jotain järkevää. Emme todellakaan tiedä ja luulen, ettei kukaan tiedä, mihin tämä kaikki johtaa, pohtii Iloniemi naurahtaen.
Sitten hän pitää hetken tauon ja vakavoituu:
– Mutta ei tästä mitään hyvää ole odotettavissa.