Puolueiden kannatuksessa on pysyväksi ja syventyväksi ilmiöksi muodostumassa jakolinja miesten ja naisten välillä, jossa miehet siirtyvät äänestämään oikeistoa ja naiset vasemmistoa. Näin käy etenkin nuoremmissa ikäluokissa.
– Tämä on ollut havaittavissa datan perusteella, kun katsoo puolueiden ehdokaslistoja ja vaalituloksiakin. Naisistumista on ollut jo pitkään vihreissä, jossa on kärsitty pulaa miesehdokkaista, ja vaali vaalilta näin on ollut yhä enemmän myös demareissa ja vasemmistoliitossa, sanoo ajatuspaja Toivon toiminnanjohtaja Sini Ruohonen Verkkouutisille.
– Oikeistossa taas perussuomalaiset on ollut koko ajan hyvin miehinen puolue, jossa noin 75 prosenttia toimijoista ja kannattajista on miehiä, ikään kuin käänteinen tilanne vihreisiin verrattuna. Keskusta on ollut miehinen jossain määrin ja kokoomus on ollut aika hyvin välimaastossa, mikä on ollut puolueelle vahvuus ja siitä kannattaisi pitää kiinni.
Kokoomusta lähellä oleva ajatuspaja Toivo totesi kyselyraportissaan presidentinvaaleista helmikuussa, että ehdokasasettelun ja äänestyskäyttäytymisen sukupuolittuminen on ilmiönä huolestuttava, ja niiden puolueiden, jotka tavoittelevat yleispuolueen asemaa, tulisi omassa toiminnassaan kiinnittää asiaan huomiota.
Ruohonen sanoo, että mikäli politiikka sukupuolittuu, ilmiö alkaa ruokkia itse itseään.
– Silloin esiin nostettavat aiheet voivat olla yksipuolisempia ja puhutella äänestäjiä yksipuolisemmin. Siksi kannattaisi ylläpitää mahdollisimman monipuolista agendaa ja yrittää saada puolueeseen ihmisiä, jotka edustavat eri ikä, sukupuoli- ja ammattiryhmiä.
– Uskon, että kuntavaaleissa kaikki puolueet pyrkivät saamaan mahdollisimman paljon ja mahdollisimman erilaisia ehdokkaita, koska se on yksi tärkeimpiä teknisiä välineitä ylläpitää heterogeenisuutta. Jos yleispuolueista tulee tiettyjen sektorien liikkeitä, monipuoluejärjestelmämme toimintaedellytykset heikkenevät ja blokit vahvistuvat. Puolueiden on vaikea tehdä yhteistyötä keskenään, jos niiden aihepiirit eivät lainkaan kohtaa.
Ruohonen huomauttaa, että jakautuminen voi aiheuttaa myös käytännön pulmia. Kuntien luottamuspaikoilla, kuten lautakunnissa ja jaostoissa, pitää noudattaa sukupuolikiintiötä, jossa vähintään 40 prosenttia on miehiä ja 40 prosenttia naisia.
– Jos puolueet ovat kovin sukupuolittuneita, niin pienilläkin äänimäärillä voi päästä merkittävään päättäjän paikkaan vain sukupuolensa vuoksi. Vihreillä ja perussuomalaisilla on jo tässä ongelmia. Jos on vain miehiä tai vain naisia laittaa paikoille, niin mistä vaadittava osuus muita otetaan.
SDP:n ydinkannattajia on siirtynyt perussuomalaisille
Ruohonen pitää hankalana konservatiivi-liberaali-jaottelua, koska termit voivat tarkoittaa eri ihmisille eri asioita.
– Mitä ylipäänsä on olla liberaali tai konservatiivi. Ennemmin politiikassa tämä voisi olla havaittavissa muutosvastaisuutena tai reformeja puoltavana. Vierastan koko jaottelua, enkä pidä järkevänä asettaa näitä kahta vastakkain, hän sanoo.
Yhdysvaltojen presidentinvaalissa nähtiin kiinnostava ilmiö, kun ennen useimmiten demokraatteja äänestäneitä vähemmistöjä kuten latinoita ja mustia, sekä työväenluokkaisia miehiä siirtyi republikaaniehdokas Donald Trumpin taakse.
Samantyyppinen ilmiö on siinä mielessä nähtävissä Suomessa, että demareiden ydinkannattajakuntaa on siirtynyt perussuomalaisille.
– Tämä viestii osaltaan myös ay-etujärjestöjen heikentyneestä pidosta. Valtaahan etujärjestöt edelleen käyttävät enemmän kuin mitä tosiallista jäsenpohjaa on. Ay-järjestelmä ei vain enää riittävästi tarjoa näille duunareille. Työelämä on pirstaloitunut ja äänestyspäätöksiä tehdään muiden asioiden pohjalta kuin työn kannalta lähestyen, Ruohonen toteaa.
Kokoomuksen viime perjantain gallup-laskusta Ruohonen ei vetäisi liian suuria johtopäätöksiä, koska yksittäisiä kannatusmittauksia julkaistaan jatkuvasti. Pitkän ajan trendi on tärkeämpi.
– Yleistilannetta eniten selittää nyt pinnalla oleva sote-keskustelu ja soteen liittyvät ongelmat. Hyvinvointialueet laativat ensi vuoden talousarvioitaan ja ne joutuvat tekemään ikäviä sopeutuspäätöksiä, ja vallassa olevat puolueet kärsivät. Sote on myös demareille vahva aihepiiri, jossa heillä on eniten uskottavuutta. Sote-keskustelu siis palvelee heitä. Vastaavasti turvallisuuspolitiikan ja talouden ollessa pinnalla kokoomus on vahvoilla, Ruohonen pohtii.
Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja sanoi Ylellä, että osa kokoomuksen kannatuslaskusta selittyy naisten siirtymisellä SDP:n tai vihreiden leiriin, tai epävarmoiksi kannastaan.
– Selitys tälle on sama edellä mainittu, eli sote on naisia kiinnostava aihepiiri, jossa vasemmistopuolueet keräävät kannatusta. Toinen on kuntien säästöpäätökset, jotka monesti kohdistuvat opetustoimeen, ehkä siinäkin aihepiiri enemmän kiinnostaa naisia, Ruohonen arvioi.