Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on kiristänyt jännitteitä virolaisten ja vironvenäläisten välillä, kertoo ruotsalaislehti Svenska Dagbladet.
Neuvostoliiton miehitys jätti Viroon valtavan venäläisvähemmistön. Nykyisin neljännes Viron väestöstä puhuu äidinkielenään venäjää. Tässä joukossa on paljon niitä, jotka ovat Viron uudelleenitsenäistymisen jälkeen eläneet niin sanotussa Venäjän informaatiokuplassa, eli he ovat seuranneet lähinnä venäläisiä tiedotusvälineitä ja altistuneet siten Kremlin propagandalle.
Viron yleisradioyhtiö ERR:n venäjänkielisten uutisten toimittaja Zenja Volohhonskaja järkyttyi vironvenäläisten reaktioista Ukrainan sotaan.
– Ihmiset huusivat, että valehtelimme ja he käyttivät sanoja, joita en edes halua toistaa. Vain sen takia, koska sanoimme Venäjän hyökänneen Ukrainaan ja kuvailimme Venäjän tekemiä vääryyksiä, hän kertoo SvD:lle.
– Ennen sotaa luulin, että me venäläiset olemme integroituneet virolaiseen yhteiskuntaan, mutta nyt olen valitettavasti ymmärtänyt sen olleen illuusio. Monet täällä katsovat vain venäläistä televisiota, ja he ovat tehneet niin jo vuosikymmenien ajan.
Totuus sattuu liikaa
Volohhonskajan mukaan monet vironvenäläiset ovat omaksuneet Kremlin propagandan maalaamaan kuvan siitä, että Ukraina on natsien linnoitus ja Venäjä vapauttaja. Muuta versiota sodasta ei haluta edes kuulla.
– Se sattuu liikaa. Sodasta on tullut erittäin herkkä aihe venäläisille täällä Virossa, toimittaja kertoo.
Hän jakaa vironvenäläiset kolmeen ryhmään. Noin 25 prosenttia tukee ja 25 prosenttia vastustaa Venäjän presidentti Vladimir Putinia ja hänen sotaansa. Lopulla 50 prosentilla ei ole kantaa, koska he eivät usko mihinkään tietoon. Aiheesta ei haluta edes puhua.
– Kutsun viimeistä ryhmää unissakävelijöiksi, Volohhonskaja toteaa.
Vanhojen ja nuorten välillä on toimittajan mukaan selkeä raja: vanhemmat vironvenäläiset ovat uskollisempia Vladimir Putinille kuin nuoremmat.
Propaganda on aivopessyt ihmiset
Europarlamentaarikko Yana Toom on yksi Viron tunnetuimmista venäläistaustaistaisista poliitikoista. Hän kuvaa yhteiskunnan jännitteitä erittäin voimakkaiksi. Sota jakaa voimakkaasti hänen mukaansa yhteiskuntaa.
– En ole koskaan kokenut tällaista vihaa yhteiskunnassa. Virolaiset ovat peloissaan ja eivät enää luota venäläisiin naapureihinsa, ja he tuntevat sen, Toom sanoo SvD:lle.
– Samaan aikaan monet venäjänkieliset ovat vihaisia minulle, koska olen ottanut avoimen kannan Ukrainan puolesta. Tuntuu, että kaikki ovat tällä hetkellä todella vihaisia.
Viron pääministeri Kaja Kallas muistuttaa tutkimuksista, joiden mukaan kahdella kolmasosalla vironvenäläisistä on vahva emotionaalinen side Viroon. Tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, että noin 300 000 ihmisen joukossa noin 100 000 kokee Venäjän ”omakseen”.
– Kyllä, meillä on vielä tehtävää. Vaikka he vastaavat Venäjän, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että he tukisivat sotaa. On totta, että venäjänkielisten keskuudessa on jonkin verran hämmennystä. Olemme nyt estäneet venäläisten tv-kanavien näkymisen, mutta täytyy ymmärtää, että propaganda on aivopessyt ihmisiä kahdenkymmenen vuoden ajan. Se ei katoa yhdessä yössä, Kallas sanoo SvD:lle.
