Nykyajan älypuhelimet sisältävät usein myös laadukkaan kameran, joka tekee kuvien ottamisesta ja etenkin niiden jakamisesta entistä helpompaa. Enää digikamerasta otettua kuvaa ei tarvitse siirtää erikseen tietokoneelle, vaan kuvan voi laittaa nettiin jakoon saman tien sen ottamisen jälkeen.
Valokuvia ottaessa ja jakaessa moni ei silti tule ajatelleeksi sitä, että kuvia jakaessaan voi paljastaa yleisölleen myös sellaisia tietoja, joita ei ehkä kannattaisi julkaista.
Nykyajan puhelimilla ja kameroilla otetut valokuvat sisältävät varsinaisen valokuvan lisäksi myös runsaasti muuta tietoa. Näitä tietoja kutsutaan usein valokuvan metatiedoiksi. Niihin lukeutuvat esimerkiksi puhelimen tai kameran malli, valotusaika, ISO-herkkyys ja aukko.
Metatiedot voivat sisältää myös yksityiskohtaisempia tietoja kuvasta, kuten sen kuvausajankohdan ja sijainnin. Jälkeenpäin ne voivat auttaa muistamaan, missä ja milloin kuva on otettu.
Verkkouutiset kysyi tietokirjailijalta ja tietoturva-asiantuntija Petteri Järviseltä, millaisia riskejä siihen liittyy, jos edellä mainitut tiedot päätyvät verkkoon kaikkien saataville.
– Sijaintia lukuun ottamatta en näe, että näillä sinällään olisi suurta merkitystä, Järvinen arvioi.
Järjestelmäkameroissa on hänen mukaansa toisin, koska siellä kuviin tallentuu yleensä myös kameran ja objektiivin sarjanumerot. Näistä tiedoista voi tarvittaessa olla myös hyötyä.
– Ne voivat auttaa esimerkiksi varastettujen laitteiden jäljittämisessä tai niillä voi todistaa olleensa valokuvan alkuperäinen kuvaaja.
Saatat jakaa tietämättäsi kotiosoitteesi
Järvisen mukaan kuvan ottamisajan tai -paikan paljastumisella voi olla merkitystä tilanteissa, joissa on esimerkiksi myymässä arvokasta tuotetta kiinnostuneelle ostajalle tai on lähettämässä valokuvia itsestään potentiaaliselle treffikumppanille.
– Silloin tulee huomaamatta paljastaneeksi oman kotiosoitteensa. Aikatiedosta voi nähdä, että valokuva on jo useita vuosia vanha eikä tuore.
Monet lataavat ottamiaan valokuvia verkossa toimiviin valokuvagallerioihin ja sosiaalisen median palveluihin. Yleensä nämä palvelut poistavat valtaosan metatiedoista, mutta some-palvelut voivat käyttää niitä sisäisesti.
– Näin ne pystyvät päättelemään esimerkiksi henkilön kotiosoitteen, vaikkei tämä itse sitä kertoisi, tai kertovat missä käyttäjä on ollut lomamatkalla, Järvinen kertoo.
Lisäksi jpeg-kuviin voi lisätä kuvankäsittelyssä omia metatietoja, kuten copyright-merkinnän ja kuvatekstin.
– Nämä tiedot siirtyvät palvelusta riippuen vaihtelevasti nettisivuille. Esimerkiksi Facebookissa itse kirjoitetut kuvatekstit eivät mene läpi, vaan kuvat pitää siirron jälkeen nimetä sivulla uudelleen.
Poista ainakin nämä metatiedot ennen julkaisua
Valokuvan metatiedot on yksinkertaista poistaa ennen julkaisua. Windows 10 -käyttöjärjestelmässä metatiedot saa poistettua siten, että klikkaa kuvaa oikealla hiiren näppäimellä, valitsee ”Ominaisuudet” ja avaa sieltä Tiedot-välilehden. Tältä välilehdeltä löytyy toiminto ”Poista ominaisuudet ja henkilökohtaiset tiedot”. Toiminnon kautta pystyy valitsemaan, poistaako kuvasta kaikki vai ainoastaan osan metatiedoista.
Järvisen mukaan etenkin sijainti ja kuvausaika olisi hyvä poistaa kuvista ennen niiden jakamista.
Mikäli käyttäjä ei halua valokuvien sisältävän sijaintitietoja, hän voi evätä kameralta käyttöoikeuden laitteen sijaintitietoihin. Vaikka esimerkiksi sijainnin tiedot olisikin poistettu kuvasta, siitä on silti mahdollista päätellä kuvan ottamispaikka.
– Ainakin kuvauspaikka kannattaa valita niin, ettei se suoraan paljasta kotiosoitetta eikä kuvan taustalla näy turhia arvoesineitä. Myös yritysten kuviin jääneet sijainti- tai omat metatiedot voivat paljastaa esimerkiksi tuotekehitykseen tai alihankkijoihin liittyviä tietoja, Järvinen kertoo.
Älypuhelimilla otetuissa valokuvissa metatiedoissa on lähtökohtaisesti nähtävillä, millaisella puhelimella kuva on otettu. Käytännössä metatiedoissa lukee siis puhelimen merkki ja malli, kuten esimerkiksi iPhone 14 tai Samsung Galaxy S23.
Järvinen ei näe, että puhelimen mallin paljastumisesta olisi suurta haittaa.
– Tieto säilyy lähinnä silloin, jos kuva lähetetään sellaisenaan. Mikäli kuva lähetetään sosiaaliseen mediaan tai käytetään siellä profiilikuvana, metatiedot poistetaan ennen julkaisua.
Älypuhelimien yleistyttyä kynnys kuvien ottamiseen ja niiden jakamiseen on merkittävästi madaltunut. Tietoturva-asiantuntijan mukaan kannattaa pohtia, onko kuvaaminen – julkaisusta puhumattakaan – aina järkevää.
– Nykyään kuvia otetaan sumeilematta ja miettimättä esimerkiksi kolaripaikoilla tai ihmisten hädästä. Toisaalta otetut kuvat saattavat auttaa tapahtumien selvittelyssä ja olla poliisin kaipaamaa todistusaineistoa.
Järvinen muistuttaa, että kuvaaminen on yleensä sallittua, mutta julkaisu on ihan oma kysymyksensä ja voi loukata esimerkiksi kuvattavan oikeutta yksityisyyteen.
Kuvien metatietoihin liittyvät asiat ovat Järvisen mukaan sen verran teknisiä, että hän ei usko monien ihmisten miettivän niitä ollenkaan jakaessaan valokuvia.
– Kamerat sentään muistuttavat sijaintitietojen tallentamisesta.
”Anonyymejä kuvia ei kannata yrittää julkaista eikä lähettää”
Ainakin yhden ryhmän kannattaa Järvisen mukaan olla nykyajan kameroiden kanssa varuillaan: rikollisten.
– Kamerat ovat niin tarkkoja, että poliisi on pystynyt jäljittämään monia rikollisia joko kuviin jääneiden metatietojen tai kuvassa taustalla näkyvien kohteiden perusteella. [Vastaamo-tietomurrosta tuomittu] Aleksanteri Kivimäki jäljitettiin Kruununhakaan hänen julkaistuaan kuvan, jossa shampanjapullon taustalla näkyi parkettilattian kuviointi.
BBC:n mukaan poliisi pystyi tutkimuksissaan jopa erottamaan Kivimäen sormenjäljen hänen nimettömällä keskustelufoorumilla jakamastaan kuvasta.
– Anonyymejä kuvia ei siis kannata yrittää julkaista eikä lähettää, Järvinen toteaa.
LUE MYÖS:
Näitä tietoja ei saa ikinä julkaista somessa – asiantuntijalta varoitus
Löytyykö kodistasi tällainen valvontakamera? Yksityisyytesi voi olla vaarassa
Kotiverkkoasi voidaan käyttää vakoiluun – näin suojaudut