Suomen Metsästäjäliitto ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) katsovat, että marraskuun lopussa luovutettu suurpetotyöryhmän raportti jää kokonaisuutena riittämättömäksi, vaikka sisältää oikeansuuntaisia esityksiä.
Järjestöt vaativat, että Suomen suurpetolainsäädäntöä kehittämisessä otetaan mallia Ruotsista, jossa suurpetolainsäädäntö ja -hallinto on järjestetty Suomea tarkemmin suurpetoja suojelevan luontodirektiivin mahdollistamalla tavalla.
Järjestöt ovat huolissaan siitä, ettei raportti avaa riittäviä mahdollisuuksia suden ja muiden suurpetojen kannanhoidolliseen metsästykseen. Lainsäädännön tulee järjestöjen mukaan olla ennakoitavaa ja selkeää, jotta voidaan välttää vuosia kestävät oikeusprosessit ja juridiset kokeilut.
– Muutostöiden tulokset näemme aikaisintaan vasta vuonna 2026 korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltyä ensi vuonna myönnetyt poikkeusluvat. Asiassa ei ole varaa epäonnistua, painottaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola tiedotteessa.
MTK:n kenttäjohtaja ja riistapolitiikan asiantuntija Timo Leskinen korostaa, että lainsäädäntöön on lisättävä suden suotuisan suojelun tason viitearvo eli minimitaso.
– Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys tulee voida kohdistaa suojelun minimitason ylittäviin suurpetomääriin. Vaikutus suotuisaan suojelutasoon on yksi poikkeusluvan myöntämiseen vaikuttava tekijä, joten viitearvolla on iso merkitys, Leskinen toteaa tiedotteessa.
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomen susikannan koko on noin 277–321 yksilöä. Susikanta on kasvanut ja levittäytynyt uusille alueille erityisesti läntisessä Suomessa. Noin kolmasosa havainnoista tehdään Varsinais-Suomessa. Susia on havaittu kuluvana syksynä myös Uudellamaalla. Susikannan kasvu on osa laajempaa trendiä, sillä Euroopan susikannat ovat elpyneet suojelutoimien myötä.
Järjestöt vaativat suurpetotyöryhmän raporttiin verrattuna konkreettisempia esityksiä suurpetohallinnon ja -lainsäädännön vahvistamiseksi. Järjestöt peräänkuuluttavat myös alueellisia kannanhoitosuunnitelmia, joiden oikeudellinen asema on kirjattava lakiin.
– Ruotsin mallin mukaisesti Suomessa on otettava huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja alueelliset erityispiirteet suurpetohallinnossa. Lisäksi suurpetojen kanta-arvioiden kehittämiseen ja läpinäkyvyyteen on panostettava, jotta kentän motivaatio ja luottamus palautuvat, edellyttää Metsästäjäliiton Silpola.
Järjestöt edellyttävät myös, että suurpetojen poikkeuslupien valmistelu siirtyy viranomaisten tehtäväksi.
Luonnonvarakeskuksen mukaan susien aiheuttamat kotieläinvahingot ja koiravahingot ovat lisääntyneet viime vuosina, mikä viittaa suden käyttäytymisen muutokseen. Asutuksen läheisyydessä tehdyt susihavainnot ovat niin ikään lisääntyneet. Suden pihavierailuja raportoidaan Suomessa 3000 kertaa vuodessa.
