Näin arvioi entinen puolustusvoimien komentaja, kansanedustaja Jarmo Lindberg (kok.) Oulussa lauantaina.
– Jos käy niin, että jonkinlainen rauha tulee ja Venäjä saa osan joukoistaan irti Ukrainan rajoilta, niin tietysti meitä kaikkia kiinnostaa, että mihinkähän ne sitten ovat menossa seuraavaksi, Lindberg sanoi kokoomuksen järjestämässä Rauhassa & Valppaana -keskustelutilaisuudessa ravintola Antell Pihassa Oulussa.
Lindberg ei usko, että uudelle kuusivuotiskaudelle valittu Vladmir Putin muuttaa toimintatapaansa.
– Jos he (venäläiset) päättäisivät osan näistä joukoista palauttaa tyhjennettyihin maavoimien varuskuntiin Suomen itärajan taakse, niin meillä olisi syytä olla maavoimat kunnossa ennen kuin niitä sinne mahdollisesti palautetaan.
Lindberg muistuttaa, että Suomen ilma- ja merivoimien päätorjuntajärjestelmät ovat parhaillaan uusinnassa, siksi seuraavaksi on maavoimien vuoro. Lindberg arvioi myös, että Ukrainaan ei pitäisi kiirehtiä rauhaa hinnalla millä hyvänsä.
– Mielestäni on syytä olla huolissaan siitä, että ei rynnätä huonoon rauhaan, vaan tulisi olla kestävä rauha, jossa on senkaltaiset edellytykset siten, että Ukraina ei ole suuren riskin alla, eikä Venäjä voi tulla uudestaan tekemään operaatioita Ukrainan suuntaan. Eli pitää olla riittävä pelotevaikutus.
”Varautumisen vaatimustaso on noussut”
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimesta ja varautumisesta vastaava johtaja Petteri Koskinen näkee, että Pohjois-Suomessa varautumisen tasoa on onnistuttu nostamaan epävarmassa poliittisessa tilanteessa.
– Vaatimustaso on noussut. Tavanomainen varautuminen, mitä me ehkä on aiemmin ymmärretty sillä, niin ei enää riitä, Koskinen sanoi.
Hänen mukaansa Pohjois-Suomen alueellisessa valmiustoimikunnassa ja eri verkostoissa ymmärretään, mitkä kriisin vaikutukset alueella ovat.
– Tilanneymmärryksen pitää olla yhteinen, ja sitä pitää nyt jakaa yli hallinnonalojen ja myös yli rajojen. Esimerkiksi meillä on tällä hetkellä rajat ylittävää, varautumiseen ohjaavaa yhteistyötä Ruotsin ja Norjan pohjoisimpien maakuntien kanssa. Erityisenä teemana on siviilivalmius. Lisäksi kansalainen nousee myös omalla toiminnallaan keskiöön niin, että löytyy henkinen kyky vastata muuttuneeseen turvallisuusympäristöön ja paineeseen.
Vapaaehtoisten kurssit myyvät ”ei oota”
Naisten valmiusliiton Oulun alueen puheenjohtaja Pia-Riitta Korvenheimo avasi keskustelussa vapaaehtoisten maanpuolustusinnon nopeaa kasvua.
– Kun Venäjän hyökkäyssota alkoi, meillä oli valtava tulva ihmisiä meidän harjoituksiin eri kursseille, eikä se ole yhtään vähentynyt. Esimerkiksi ensi toukokuussa on Vinka -harjoitus, johon on tällä hetkellä 300 naista saanut paikan ja 500 naista on jonossa, Korvenheimo kertoi.
Keskustelussa korostui myös henkisen maanpuolustuksen ja varautumisen vahvistunutta merkitystä. Varsinkin nuorten uskon vahvistaminen tulevaisuuteen tarvitsee jatkuvaa työtä vanhemmilta sukupolvilta.
– Isovanhempien, vanhempien, kummitätien, kaikkien meidän täytyy luoda lapsille uskoa tulevaisuuteen. Joka päivä, joka viikko pitää sanoa jollekin lapselle, että seuraava sukupolvi tulee hoitamaan tämän homman. Jos me ei osattu, niin te tulette ratkaisemaan näitä asioita, Korvenheimo sanoi.
Kokoomus jatkaa turvallisuuskeskusteluiden sarjaa Joensuussa (29.3.) ja Turussa (5.4.). Lisäksi kokoomuksen kansanedustajat järjestävät omia keskustelutilaisuuksiaan eri puolilla Suomea.
