Kokoomuksen kansanedustaja, kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan kybervakoilusta, joka on Nato-jäsenyyden myötä kasvava uhka Suomelle.
Limnéll viittaa Microsoftin tuoreeseen raporttiin, jonka mukaan Pohjois-Korean hakkerit ovat murtautuneet Suomen puolustusteollisuuteen. Hänen mukaansa tieto ei yllätä, sillä puolustusteollisuus on yksi kybervakoilun kärkikohde. Vakoilulla pyritään varastamaan tietoa poliittisiin tai kaupallisiin tarkoituksiin.
– Vakoilu on onnistuneinta silloin, kun sitä ei edes havaita. Emme tiedä mitä kaikkea – Suomenkin – tietoverkoissa tällä hetkellä liikkuu ja miten meitä kybermaailman kautta vakoillaan, Limnéll kirjoittaa.
Limnéllin mukaan Pohjois-Korea on hyvinkin kykenevä kybervakoilija. Maa on kohdistanut vakoiluaan muun muassa merenkulku- ja laivanrakennussektorille. Hän muistuttaa, että Venäjä ja Kiina ovat Suomen kannalta keskeisimmät uhkatoimijat.
Limnéllin mukaan sekä kybervakoilussa että fyysisen maailman puolella tapahtuvassa vakoilussa täytyy olla motiivi, eikä kybervakoilua voi saati kannata kohdistaa kaikkialle.
– Vakoilijoita kiinnostaa erityisesti ulko- ja turvallisuuspoliittinen päätöksentekomme sekä puolustusliittoa koskevat asiat, mutta myös teknologiayrityksien, yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimusinnovaatiot. Myös yksittäiset vaikutusvaltaiset ihmiset kiinnostavat, sillä heidän kautta voidaan tietoa hankkia – tai sitä häneltä kiristää, Limnéll kirjoittaa.
Kybervakoiluun vastaaminen on Limnéllin mukaan jatkuvaa kilpajuoksua, sillä teknologia ja vakoilun toimintatavat kehittyvät jatkuvasti. Se on myös yhteistyötä niin viranomaisten kesken, yritysten kanssa kuin kansainvälisten luotettujen kumppanien kanssa.
– NATO-jäsenyyden myötä Suomella on aiempaa parempi näkymä kybermaailmassa tapahtuviin kybervakoilun tapoihin sekä niitä ennaltaehkäiseviin toimiin, kun olemme yhä syvemmässä yhteistyössä kumppanimaidemme kanssa. Teknologisesti kykyä havainnoida tietoverkkoja on kehitettävä jatkuvasti, Limnéll kirjoittaa.
