Vaikka eskalaation riski on olemassa, ei Lähi-idän tilanne ole vielä täysin toivoton. Näin arvioi kokoomuksen kansanedustaja, eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen Jarno Limnéll Uuden Suomen blogissaan sunnuntaina.
Iran iski lauantain ja sunnuntain välisenä yönä ennennäkemättömällä tavalla Israeliin sadoilla ohjuksilla ja lennokeilla. Israel ja sen kumppanit onnistuivat torjumaan valtaosan Iranin ohjuksista, mutta isku on kuitenkin herättänyt huolta eskalaation kierteestä Lähi-idässä.
Laajemman sodan syttyminen alueelle saisi kansainvälisiä vaikutuksia, arvioi Limnéll.
– Mikäli konflikti laajenisi useampaan maahan Lähi-idässä, se todennäköisesti myös aktivoisi sekä uusia että vanhoja ääriliikkeitä alueellisesti, mutta myös näiden nukkuvia soluja länsimaissa. Yhdysvallat puolestaan on toistanut kumppanuutensa ja tukensa Israelille, jolloin se joutuisi kriisitilanteessa sitomaan resurssejaan alueelle.
– Tämä taas siirtäisi amerikkalaisten huomiota pois muun muassa Ukrainasta ja Taiwanista, mikä lisäisi epävakautta Itä-Euroopassa ja Itä-Aasiassa. Puhumattakaan kymmenistä ellei sadoista miljoonista pakolaisista, joita rauhallisemmissa oloissa elävien maiden pitäisi valmistautua ottamaan vastaan, kansanedustaja varoittaa.
Eskalaatio on kuitenkin vältettävissä, Limnéll kirjoittaa, ja useampi tekijä puoltaa tällä hetkellä rauhanomaista ratkaisua.
– Ensinnäkin Iranin valitsemat kohteet olivat sellaisia kuin länsimaiset tiedustelupalvelut olivat ennustaneetkin: niiden tarkoitus ei ollut tehdä suurta vahinkoa. Lisäksi lähes kaikki ohjukset ja lennokit ammuttiin alas, mikä taas kertoo määrän olleen sellainen, että Israelin arveltiin pystyvän pudottamaan ne liittolaistensa avulla. Tässä on ensimmäinen avain liennytykseen: Iran voi sanoa kostaneensa Syyrian suurlähetystöiskun, Israel voi sanoa torjuneensa Teheranin hyökkäyksen. Molemmilla on mahdollisuus diplomaattiseen jatkoratkaisuun ilman, että kumpikaan menettää kasvojaan.
Lisäksi Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden on kertonut etsivänsä konfliktiin diplomaattista lopputulosta, kansanedustaja muistuttaa. Yhdysvallat ei tule tukemaan Israelin hyökkäystä Iraniin.
– Kolmas vakauttava tekijä on pragmaattinen. Vaikka pääministeri Benjamin Netanjahu on julkisissa ulostuloissaan hyvin ehdoton, Israel tuskin haluaa käydä sotaa useammalla rintamalla. Sen naapurit ovat kehittyneet sitten puolen vuosisadan takaisten kuuden päivän sodan ja Jom Kippur -sodan, ja tällä kertaa yhtenä näyttämönä ovat myös alueet Israelin rajojen sisällä.
Neljäs tekijä on Limnéllin mukaan YK:n turvallisuusneuvosto, joka on nyt Israelin koollekutsuma. Limnéll ei usko Israelin päättävän jatkotoimista ennen kansainvälistä neuvonpitoa, ja Israel tietää sen sympatiapisteiden olevan maailmalla osittain Gazan sodan takia laskussa.
– Todennäköisesti Israelia tullaan voimakkaasti kehottamaan diplomaattiseen ratkaisuun, eikä Israel halua kokeilla, säilyykö EU:n tuki sille yhtenäisenä mikäli se hyökkää Iraniin.
Limnéll muistuttaa, että myös rauhanomaisemmalla vaihtoehdolla on reunaehtonsa. Tilanne monimutkaistuu, jos Israel hyökkää Iraniin tai Iran iskee yhdysvaltalaisiin kohteisiin Lähi-idässä.
