Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessorin ja sotatieteiden tohtorin Jarno Limnéllin mukaan Venäjän aloittamasta hyökkäyssodasta on syytä ottaa viisi oppia.
Ensimmäinen oppi on muistaa sodan mahdollisuus. Laajamittainen sota ei ole mitenkään mahdoton nykyaikaisessa globalisoituneessa maailmassa.
– Viime vuosikymmeninä nousi esille yhä vahvemmin näkemys sodan mahdottomuudesta. Silti kerta toisensa jälkeen ihmiskunnassa koetaan sodan kaltaista järjettömyyttä, jossa väkivalloin pyritään kukistamaan vastapuoli ja saavuttamaan imperialistisia tavoitteita.
– Tässä historia toistaa jälleen itseään. Sota on jatkossakin osa valtioiden politiikan keinovalikoimaa, ja siihen on viisaudella varauduttava – myös rauhan aikoina. Valitettavasti näyttää siltä, että aina tarvitaan sota ennen kuin voimme todella saavuttaa rauhan, Limnéll toteaa Twitterissä.
Toinen oppi on Yhdysvaltojen merkitys ja Euroopan herääminen. Jarno Limnéllin mukaan Yhdysvallat on maksanut kovan hinnan Ukrainan ja Euroopan turvallisuudesta.
– Vaikka Ukraina on taistellut urhoollisesti, voi kysyä, millainen olisikaan tilanne ilman Yhdysvaltojen mittavaa tukea. Mikäli tuki Ukrainalle olisi ollut vain Euroopan ja Euroopan unionin varassa, olisi Ukraina vaikeuksissa.
– Yhdysvaltojen toiminta on myös merkittävästi vaikuttanut siihen, että länsi on ollut varsin yhtenäinen tuessaan Ukrainalle. Oliko Eurooppa valmis sotatalouteen – ei ollut.
Kolmas Limnéllin oppi liittyy yhteiskunnan sodankestokykyyn ja tahtoon. Sitkeää kansakuntaa on erittäin vaikea nujertaa.
– Ukrainalaiset eivät ole luovuttaneet, päinvastoin. He ovat osoittaneet kansalaisyhteiskuntana poikkeuksellisen vahvaa henkistä kykyä sietää kaikkea tätä julmuutta – ja selviytyä kaiken sen keskellä.
– Yhteiskunnan henkinen tahto ollut Ukrainassa vahva ja taipumaton. Kotirintaman tahdolla on myös merkittävä vaikutus rintamilla taisteleville sotilaille, kun [he] voivat luottaa kotirintaman selviytymiseen.
Asiantuntijan mukaan neljäs keskeinen oppi Ukrainasta on johtajuuden merkitys maan historian käännekohdassa.
– Mikäli presidentti [Volodymyr] Zelenskyi ei olisi onnistunut toimimaan hengenluojana ja esimerkillisenä taistelutahtoa sekä yhtenäisyyttä ilmentävänä johtajana, olisi sekä sotatilanne että länsimaiden tuki todennäköisesti hyvin toisenlainen. Modernit sodat käydään mielistä ja sydämistä.
Viides oppi on se, että johtajuuden tehtävä on myös luoda toivoa tulevaan sodan keskellä.
– Toivo ei ole vain toivomista vaan tekoja – toivo syntyy teoista. Realistisesti: saadaksemme rauhan Ukrainaan huomenna, tänään annettava vahva asemateriaalituki.
– Venäjä ei luovu imperialistisista tavoitteistaan. Ukrainan sotilaallinen voitto myös Euroopan turvallisuudelle tärkeä, Limnéll toteaa.
Venäjä laajensi sotansa Ukrainassa täysimittaiseksi hyökkäyssodaksi lähes vuosi sitten.
Sota palasi Eurooppaan konkreettisesti ja suurempana kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen.
Käynnissä olevasta sodasta on syytä ottaa oppia. Erityisesti viisi oppia korostuvat.
Ketju:— Jarno Limnell (@JarnoLim) February 16, 2023
