Jarno Limnell: Nato-jäsenyyttä ei tarvitse purkaa, jotta sitä voidaan heikentää

Suomen Nato-jäsenyys ei ole kauppatavaraa, kansanedustaja muistuttaa.
Naton lippu ja Suomen vaakuna Helsingissä syyskuussa 2024. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Naton lippu ja Suomen vaakuna Helsingissä syyskuussa 2024. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Naton lippu ja Suomen vaakuna Helsingissä syyskuussa 2024. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Naton lippu ja Suomen vaakuna Helsingissä syyskuussa 2024. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Kansanedustaja Jarno Limnellin (kok.) mukaan Suomen Nato-jäsenyyden arvoa voidaan heikentää ilman, että jäsenyyttä puretaan.

Venäjän mahdollinen vaatimus siitä, että Suomi eroaisi Natosta, on Limnellin mukaan vain osa paljon suurempaa kysymystä. Hän kirjoitti X-viestipalvelussa, että pohjimmiltaan kiistellään koko Euroopan turvallisuusjärjestyksestä ja siitä, kuka saa päättää itsenäisten valtioiden turvallisuudesta.

–  Suomen Nato-jäsenyys ei ole kauppatavaraa. Ei nyt. Ei koskaan, Limnell kirjoittaa.

– Mutta seuraava vaatimus voi koskea sitä, mitä Nato saa tehdä Suomen puolustamiseksi. Siksi meidän on puolustettava paitsi jäsenyyttämme myös sen todellista sisältöä.

Limnellin mukaan Moskova haluaa tuoda Eurooppaan takaisin etupiiriajattelun, jossa suurvallat päättävät pienempien valtioiden turvallisuuden ehdoista. Hän muistuttaa, että Venäjä vaati jo joulukuussa 2021 rajoituksia Naton laajentumiseen ja sotilaalliseen toimintaan. Limnellin mukaan sama tavoite näkyy edelleen Venäjän politiikassa.

Hänen mukaansa Venäjän informaatiovaikuttamista on tärkeää ymmärtää. Kaikkia vaatimuksia ei tarvitse saada läpi, koska pelkkä vaatimusten esittäminen voi luoda epävarmuutta, rikkoa lännen yhtenäisyyttä ja ohjata keskustelua Moskovan haluamaan suuntaan.

–  Pahimmillaan länsi alkaa neuvotella asioista, joiden ei pitäisi edes kuulua neuvottelupöytään, Limnell varoittaa.

Huolena joukot, harjoitukset ja infrastruktuuri

Limnell arvioi, että seuraavaksi Venäjä painostaa Naton sotilaallista toimintavapautta. Vaikka jäsenyyksiä ei saataisi kyseenalaistettua, Moskova voi hänen mukaansa yrittää rajoittaa joukkojen sijoittamista, sotaharjoituksia, sotilaallista infrastruktuuria ja vahvistusten vastaanottamista.

Limnellin mukaan tämä koskee suoraan Suomea. Nato-jäsenyyden turvallisuusarvo ei perustu pelkästään viidenteen artiklaan. Se perustuu myös yhteiseen puolustussuunnitteluun, sotilaalliseen läsnäoloon ja liittokunnan kykyyn puolustaa Suomea käytännössä.

–  Suomen Nato-jäsenyyttä ei tarvitse purkaa, jotta sen turvallisuusarvoa voitaisiin heikentää. Riittää, että Naton toimintavapautta onnistutaan rajoittamaan.

Hän arvioi myös, että Moskova voi yrittää hyödyntää Euroopan ja Yhdysvaltojen välisiä näkemyseroja.

–  Euroopan turvallisuudesta ei saa sopia Euroopan ohi eikä Ukrainan tulevaisuudesta Ukrainan ohi.

Limnellin mukaan Suomen on vahvistettava omaa puolustustaan, Naton yhteistä puolustuskykyä ja eurooppalaista yhtenäisyyttä. Hän sanoo, että seuraava vaatimus voi koskea sitä, mitä Nato saa tehdä Suomen puolustamiseksi. Suomen on puolustettava jäsenyytensä lisäksi myös sen todellista sisältöä.

Ukraina iskut kattavat lähes 55 prosenttia Venäjän bensiinin ja dieselin kokonaistuotannosta sekä kotimaanmarkkinoiden tarjonnasta.
Pääministeri totesi, että Venäjä ei voi määrittää Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria.
Alueelle on isketty drooneilla myös elokuussa ja syyskuussa.
Mainos