Kokoomuksen kansanedustaja Jarno Limnéllin mukaan nyky-yhteiskunnassa perinteiset turvallisuuden käsitteet ovat hämärtyneet. Edustaja muistuttaa kuitenkin, että hybridivaikuttamisesta on vielä matkaa sotaan.
– Täydellistä rauhantilaa emme Suomessa tällä hetkellä elä, mutta emme ole sodassakaan. Sodan ja rauhan välissä on monia harmaan sävyjä, joissa pyritään vaikuttamaan ja epävakauttamaan kohteena olevaa valtiota yleensä normaalissa arkipäivässä ja kohdemaan toimiessa normaalin toimivaltuuksin, Limnéll toteaa Uuden Suomen Puheenvuoro -blogissaan.
– Elämme aikaa, jossa tutut turvallisuuden kahtiajaot hämärtyvät. Sota – rauha, sisäinen turvallisuus – ulkoinen turvallisuus, kyberturvallisuus – fyysisen maailman turvallisuus, ja moni muu. Nämä kaikki turvallisuuden käsitteet elävät ajassa ja on tärkeää, että pysymme ajan hengessä mukana.
Limnéll tuo esiin hybridivaikuttamisen moninaiset keinot, jotka asettuvat perinteisen sodankäynnin ja rauhan välimaastoon. Näitä keinoja ovat muun muassa kyberhyökkäykset, informaatiovaikuttaminen, taloudellinen vaikuttaminen sekä fyysinen sabotaasi.
– Tässä sodan julistamisen kynnyksen alapuolella tapahtuvassa hybridivaikuttamisessa pyritään tarkoituksellisesti hyödyntämään kohdemaan lainsäädännön heikkouksia. Vaikuttamisoperaatioilla myös testataan kohdemaan valmiuksia vastata vaikuttamiseen.
Limnéll korostaa, että hybridivaikuttamisen torjumiseksi ja siihen vastaamiseksi on olennaista kehittää lainsäädäntöä ja varautumistoimia jatkuvasti. Hän painottaa, että turvallisuudesta huolehtiminen ja varautumisen kehittäminen ovat jatkuvia prosesseja.
Hän katsoo, että Suomella on valmiudet vastata hybridivaikuttamiseen, mutta muistuttaa, että jatkuva valmiustilan ylläpitäminen on välttämätöntä.
– Hybridivaikuttamisesta on vielä matkaa sotaan – poliittisena ja kansainvälisoikeudellisena käsitteenä. Toki täysimittaiseen sotaankin on varauduttava – niin Suomi on tehnyt, ja tekee jatkossakin. Valppaana olemme ja varaudumme, ja olemme turvassa, Limnéll toteaa.
