Oikeistopopulistien vaalimenestys nousee jälleen kerran spekulointien kärkeen pohdittaessa EU-vaalien asetelmia. Sama spekulointi oli esillä myös viisi ja kymmenen vuotta sitten käytyjen eurovaalien edellä.
Vuoden 2019 vaaleissa oikeisto ja liberaalit onnistuivat kahmimaan paikkoja suurten ryhmittymien kustannuksella, mutta oikeistopopulistien odotettu ’jytky’ ei kuitenkaan toteutunut gallupien povaamassa laajuudessa.
Kesäkuun eurovaaleissa on jaossa 720 meppipaikkaa 27 maassa.
Viime EU-vaaleissa äänestysaktiivisuuden keskiarvo oli 50,7 prosenttia. Suomessa äänestysprosentti jäi kymmenen prosenttiyksikköä alhaisemmaksi.
Eurooppa käy vaaleihin tilanteessa, jossa mantereella riehuu kolmatta vuotta jatkuva sota. Tulevalla kaudella EU-parlamenttia ja komissiota työllistävät muun muassa yhteisen puolustusteollisuuden vahvistaminen, Ukrainan tukeminen, kilpailukyky- ja valtiontukiasiat, ilmasto- ja energiapolitiikka sekä rajaturvallisuus. Myös EU:n laajentuminen nousee esiin tulevina vuosina.
EU-parlamentin perinteisten valtapuolueiden keskusta-oikeistolaisen Euroopan kansanpuolueen ryhmän (EPP) ja keskusta-vasemmistolaisen, sosialistien ja demokraattien ryhmän (S&D) povataan säilyttävän asemansa EU-parlamentin suurimpina ryhminä.
Viime vaaleissa EPP ja S&D menettivät historiallisen enemmistönsä parlamentissa ja joutuivat tähyämään yhteistyömielessä myös muihin ryhmiin.
Mielipidetiedusteluiden mukaan oikeistoryhmittymät ovat lisäämässä paikkojaan parlamentissa. Tämä voi tarkoittaa myös uusia yhteistyökuvioita poliittisten ryhmien välillä valtaryhmittymien parlamenttienemmistöjen jäädessä aiempaa ohuemmaksi.
Von der Leyenille jatkokausi?
Kuukausi ennen vaaleja gallupit näyttävät EPP:n säilyttävän asemansa parlamentin suurimpana ryhmänä saaden noin 175-185 meppiä. Suomesta EPP-ryhmään kuuluvat kokoomuksen mepit.
EPP suuntaa vaaleihin komission istuvan puheenjohtajan, saksalaisen Ursula von der Leyenin johdolla. Von der Leyenin jatkokausi EU-komission johdossa näyttää todennäköiseltä, sillä ehdokas tulevan komission johtoon nimetään tavallisesti parlamentin suurimmasta ryhmästä. Von der Leyenia pidetään vahvana johtajana, jonka kaudella EU on joutunut kokemaan koronapandemian, Ukrainan sodan ja energiakriisin.
S&D:n povataan menettävän kymmenyksen paikoistaan ja putoavan noin 135-140 edustajaan. Suomesta ryhmään kuuluvat sosialidemokraattien mepit. S&D:n kärkikandidaatti on luxemburgilainen Nicolas Schmitt, joka on toiminut tällä kaudella EU:n työllisyys- ja sosiaaliasioista vastaavana komissaarina.
Valtapuolueet EPP ja S&D tekivät pitkään yhteistyötä, kun niillä oli parlamentissa enemmistö. Kuluvalla kaudella ryhmittyvät ovat hakeneet yhteistyötä keskustaliberaalilta Uudistuva Eurooppa -ryhmältä (Renew Europe) sekä Euroopan vihreiden ryhmältä.
Von der Leyen väläytti taannoin Politicon järjestämässä keskustelussa, että olisi tulevalla kaudella valmis tekemään yhteistyötä laitaoikeiston eli Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmän (ECR) kanssa. Sen sijaan hän on tehnyt selväksi, ettei tule tekemään yhteistyötä nationalisteista, oikeistopopulisteista ja euroskeptikoista koostuvan Identiteetti ja demokratia -ryhmän (ID) kanssa.
Myös EPP:n johtaja, saksalainen Manfred Weber on todennut, ettei sulje pois yhteistyötä ECR:n kanssa tulevalla kaudella.
ECR:lle vaalivoitto?
ECR-ryhmän suuria toimijoita ovat muun muassa kansalliskonservatiiviset Italian veljet -puolue sekä Puolan Laki ja oikeus -puolue.
Perussuomalaiset siirtyivät ECR-ryhmään vuonna 2023 toimittuaan sitä ennen ID-ryhmässä.
ECR:llä on tällä hetkellä 68 meppiä. Mielipidetiedustelujen mukaan ECR kamppailee nyt parlamentin kolmanneksi suurimman ryhmän paikasta. ECR:n povataan olevan vaalien suurin voittaja ja nostavan paikkamääräänsä jopa kolmanneksella noin 80-90 edustajaan.
Tällä hetkellä parlamentin kolmanneksi suurin ryhmä on 102 mepin Uudistuva Eurooppa, jolle mielipidetiedustelut povaavat tappiota ja paikkaluvun putoamista noin 80-90 meppiin. Keskustan ja RKP:n euroedustajat kuuluvat Uudistuva Eurooppa -ryhmään.
ID nousussa, Vihreät laskussa
Vaalien voittajaksi povataan gallupien perusteella myös ID-ryhmää, jota edustavat parlamentissa muun muassa Italian Pohjoisen liitto, Ranskan Kansallinen liittouma ja Vaihtoehto Saksalle -puolue. Tällä hetkellä ryhmällä on 58 meppiä. Myös ID:lle mielipidetiedustelut ovat luvanneet enimmillään noin 80-90 edustajan pottia.
Vihreillä ja Euroopan vapaa allianssi -ryhmällä on tällä hetkellä parlamentissa 72 edustajaa. Vapaa Allianssi koostuu Euroopan vähemmistökansallisuuksien ja maakuntapuolueiden edustajista. Gallupit povaavat vihreille selkeää vaalitappiota. Ryhmä voi menettää jopa kolmanneksen paikoistaan ja pudota noin 50 edustajaan.
Parlamentissa istuu lisäksi vasemmistoryhmittymä, jolla on 37 meppiä. Mielipidetiedusteluiden mukaan se olisi säilyttämässä asemansa.
Lisäksi parlamentissa on tällä hetkellä 51 meppiä, jotka eivät kuulu mihinkään edellä mainituista poliittisista ryhmistä. Ryhmiin kuulumattomia ovat muun muassa edustajat Unkarin oikeistolaisesta Fidesz-puolueesta, joka jätti EPP:n vuonna 2021.
Kansallinen liitto jyrää Ranskassa
Kotimaan vaalituloksen ohella katseet kannattaa suunnata myös suurten EU-maiden tilanteeseen. Ranskan, Saksan, Italian, Espanjan ja Puolan vaalitulokset ratkaisevat pitkälti myös tulevan EU-parlamentin voimasuhteet.
Ranskassa mielenkiinto kohdistuu presidentti Emmanuel Macronin kohtaloon. Gallupien perusteella Macronin edustama keskustapuolue on saamassa rökäletappion, ja nationalistisen Kansallisen liittouman odotetaan voittavan vaalit suurella enemmistöllä. Kansallisen liittouman kannatus on yli 30 prosentissa eli lähes kymmenen prosenttiyksikköä viime eurovaaleja korkeammalla. Tämä tietäisi rutkasti lisäpaikkoja ID-ryhmälle. Uudistuva Eurooppa -ryhmän kohtalo riippuu pitkälti Ranskan vaalituloksesta.
Miten käy AfD:n nousun?
Saksassa katseet kääntyvät äärioikeistolaiseen Vaihtoehto Saksalle -puolueeseen (AfD), joka on ollut viime aikoina skandaalien kourissa. Puolueen kärkiehdokasta on syytetty varojen hankkimisesta Pekingistä ja Moskovasta. Laskevista gallupeista huolimatta viimeaikaiset mielipidetiedustelut povaavat puolueen jopa kaksinkertaistavan paikkamääränsä, joka voisi tuoda ID-ryhmälle jopa kymmenen lisäpaikkaa.
Toisaalta mikäli AfD:n kannatus ei vaaleissa realisoidu, voi se toimia airueena äärioikeiston vaalivoiton ’lässähdykselle’. Saksan kristillisdemokraatit ovat säilyttämässä asemansa maan selkeästi suurimpana puolueena. Vihreille povataan maassa selkeää tappiota, joka voi viedä 5-10 paikkaa.
Puolassa ja Italiassa jännitettävää
Espanjassa hallitseva sosialistinen työväenpuolue on niin ikään skandaalin kourissa ja sille odotetaan selkeää vaalitappiota. Pääministeri Pedro Sanchezin vaimoon on kohdistunut korruptiosyytöksiä, jotka ovat horjuttaneet pääministerin asemaa. Gallupit näyttävät keskusta-oikeistolaisen kansanpuolueen vyöryvän Espanjassa selvään voittoon.
ECR-ryhmän odotetaan ottavan takkiin etenkin Puolassa, missä Laki ja Oikeus -puolueelle odotetaan selvää vaalitappiota edellisiin eurovaaleihin verrattuna. Puolue hävisi viime syksyn parlamenttivaaleissa enemmistön parlamenttipaikoista mutta on edelleen suurin yksittäinen puolue. Puolan politiikkaa ovat repineet muun muassa EU-myönteisen opposition kritiikki valtapuolueen oikeusvaltiota heikentävistä toimista sekä eräiden johtavien poliitikkojen virka-aseman väärinkäytöksistä esitetyt syytökset.
Myös Italiassa pääministeri Giorgia Melonin edustaman Italian veljet -puolueen menestys antaa suuntaa ECR-ryhmän tulevaan kokoonpanoon. Viisi vuotta sitten puolue sai vain reilun kuuden prosentin kannatuksen. Kesäkuun vaaleissa puolueelle on mitattu yli 25 prosentin galluplukemia, joten paikkamäärän odotetaan lisääntyvän selvästi. Häviäjänä olisi muun muassa ID-ryhmään kuuluva Pohjoisen liitto, joka keräsi kolmanneksen äänistä viime EU-vaaleissa. Nyt gallupit näyttävät sille alle kymmenen prosentin kannatusta.