Ekonomistitaustainen Javier Milei nousi Argentiinan presidentiksi joulukuussa 2023 ja sen jälkeen hän on pistänyt tuulemaan. Milein mukaan Argentiina oli virkakauden alkaessa katastrofin partaalla, mikä vaati nopeita ja radikaaleja toimenpiteitä.
Vuonna 1970 syntynyt Milei, jota kuvaillaan niin oikeistolaiseksi libertaariksi kuin oikean laidan populistiksi, lupasi virkakautensa alussa lopettaa maan pitkäaikaisen talouskriisin.
Jätti-inflaatio
Argentiinan talous on viime vuosina tehnyt siksak-liikettä. Kansantalous painui lamaan vuoden 2023 lopussa, mutta suurin ongelma oli edellisten hallitusten jälkeensä jättämät budjettialijäämät, joita rahoitettiin keskuspankin painamalla setelirahoituksella. Tämä johti jätti-inflaatioon maassa.
Maailmanpankin mukaan Argentiinan kuluttajahinnat nousivat vuonna 2024 noin 230 prosenttia.
Lisäksi keskuspankin korolliset velat olivat paisuneet nelinkertaisiksi rahoituspohjaan suhteutettuna.
Milei on ensimmäisen virkavuotensa aikana tehnyt rajuja julkisen talouden menoleikkauksia, uudistanut veropolitiikkaa ja purkanut sääntelyä.
Julkisia menoja on leikattu 30 prosenttia, 30000 valtion työntekijää on irtisanottu, valtion energia- ja liikennetukia on leikattu ja julkisia töitä on keskeytetty. Lisäksi valtion palkkoja sekä eläkkeitä on alennettu. Näiden toimien jälkeen maan julkinen talous on saavuttanut vähitellen tasapainon.
Presidentin ensimmäisen virkakuukauden aikana joulukuussa 2023 maan valuutta peso devalvoitiin peräti 50 prosentilla.
Milei on toimillaan saanut jätti-inflaation taltutettua. The Economist -lehden mukaan Argentiinan tilastoviranomainen ilmoitti tammikuun puolivälissä, että hinnat nousivat joulukuussa kuukausitasolla vain 2,7 prosenttia, kun vuotta aiemmin nousu oli 25,5 prosenttia.
Talous nousuun
Financial Timesin mukaan Argentiinan talous lähti kasvuun viime vuoden kolmannella neljänneksellä, jolloin kausitasoitettu bkt kasvoi 3,9 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna.
Argentiina lyhensi myös viime vuonna merkittävästi dollarirahoitteisia valtionlainoja, mikä on osa Milein tavoitetta palauttaa maan luottamus kansainvälisten luotottajien silmissä.
– Kun osoitamme, että pystymme ylläpitämään sitoutumisemme julkisen talouden vakavaraisuuteen ja maksamaan takaisin ulkomaisia velkojamme, maan riskipreemioiden pitäisi vähitellen vähentyä, mikä tasoittaa tietä lisääntyville säästöille, korkeammalle tuottavuudelle ja reaalipalkkojen kasvulle, Milei perusteli taloustoimiaan The Economistissa julkaistussa kirjoituksessaan marraskuussa.
Rakenneuudistuksia
Ruoan ja asumisen hintasäännöstely on johtanut maassa niukkuuteen. Milei aloitti myös rivakoiden rakenneuudistusten tekemisen: esimerkiksi vuokrasäännöstelyn purkamisen seurauksena vuokra-asuntojen tarjonta on kasvanut 170 prosenttia ja vuokrakustannukset ovat laskeneet 40 prosenttia.
Talouden elpymistä ovat vauhdittaneet kulutusmenojen ja pääomasijoitusten kasvu sekä maatalouden ja kaivosteollisuuden viennin voimakkaan kasvun jatkuminen.
Maan osakemarkkinat ovat myös piristyneet, ja Argentiinan maksukyvyttömyysriskiä kuvaava mittari on kohentunut selvästi.
Talousuudistuksista huolimatta haasteita riittää edelleen ja Milei on saanut myös arvostelua osakseen. Argentiinalaisten köyhyysaste nousi Financial Timesin mukaan vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla 11 prosenttiyksikköä 53 prosenttiin. Erityisen paljon ovat kärsineet eläkeläiset ja rakennustyöntekijät.
Maan valmistava teollisuus sekä rakennusteollisuus ovat edelleen syvässä lamassa.
Energian hinta noussut
Kokonaisinflaation hidastumisesta huolimatta tiettyjen välttämättömyystavaroiden hinnat ovat jatkaneet nousuaan. Liikenne- ja energiatukien poistamisen seurauksena linja-autojen ja junien hinnat ovat nousseet – alhaisesta lähtötasosta huolimatta – noin 300 prosenttia. Sähkön ja kaasun hinnat ovat nousseet 430 prosenttia.
Milein mukaan kilpailukyvyn lisääminen edellyttää parempaa luottojen saantia: hän on ilmaissut halunsa neuvotella kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kanssa lainasta vastineena tuleville uudistuksille.
Valuutta vahvistunut
Milei on luvannut lievennyksiä myös maan tiukkaan valuuttasäännöstelyyn. Financial Timesin mukaan Argentiinan peso vahvistui viime vuonna enemmän kuin mikään toinen valuutta: peso vahvistui 44,2 prosenttia vuoden ensimmäisen 11 kuukauden aikana.
Argentiinassa hallitus asettaa virallisen valuuttakurssin. Peson kurssilla on tehty voittoja useilla laillisilla ja laittomilla rinnakkaisilla markkinoilla, kun argentiinalaiset ovat ostaneet Yhdysvaltain dollareita.
Argentiinan keskuspankki on rakentanut uudelleen lähes tyhjiä valuuttavarantojaan, kun se käyttää dollareita tukeakseen horjuvaa pesoa.
Peson vahvistumista pidetään kuitenkin riskinä. Yritysjohtajat ovat ilmaisseet huolensa, että valuutan vahvistuminen voi heikentää viennin kilpailukykyä. Jos peso jatkaa vahvistumistaan, tai jos talouteen iskee suuri ulkoinen sokki, halpojen dollareiden kysyntä voi kasvaa, mikä lisää devalvaatioriskiä.
Keskipalkat kaksinkertaistuneet
Argentiinalaisten dollareiksi muutetut keskipalkat ovat lähes kaksinkertaistuneet 990 dollariin joulukuusta 2023 lokakuuhun 2024 seitsemän vuoden jatkuvan heikentymisen jälkeen.
Argentiinalaisten keskipalkka on kuitenkin alle neljännes Yhdysvaltain tasosta.
Myös tulliviraston byrokratiaa on kevennetty. Hallitus lopetti joulukuussa 7,5 prosentin yleisveron perimisen kaikista tuontitavaroista ja 30 prosentin veron perimisen argentiinalaisten ulkomailta tehdyistä korttiostoksista.
Investointeja raaka-ainevaroihin
Hallitus odottaa, että maan valtaviin litium-, liuskeöljy- ja kaasuvarantoihin tehtävät laajamittaiset investoinnit lisäävät vientiä lähivuosina.
Milei on todennut haluavansa vapauttaa markkinavoimat suunnatakseen Argentiinan talouden uudelleen aloille, joilla sillä on kilpailuetua: maatalouteen, kaivosteollisuuteen, energiaan ja teknologiaan.
Toimiensa ansiosta Mileista on tullut kansainvälinen kuuluisuus ja yksi globaalin oikeiston johtajista. Hän on saanut hehkutusta muun muassa Yhdysvaltain presidenttinä aloittavalta Donald Trumpilta sekä miljardööri Elon Muskilta, joka on toiminut Milein neuvonantajana.
Toistaiseksi Milei on edelleen suosittu maan kansalaisten keskuudessa: tuoreiden mielipidekyselyiden mukaan lähes puolet argentiinalaisista tukee häntä. Toisaalta vain joka viides argentiinalainen pitää maansa taloudellista tilaa ”hyvänä”.
Talous 5 prosentin kasvuun?
Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) talouskatsauksen mukaan Argentiinan talous supistui viime vuonna 3,5 prosenttia. Ensi vuodelle pankki povaa kuitenkin 5,0 prosentin talouskasvua.
Maan työttömyysaste on saatu painettua 7 prosentin tuntumaan.
Vuoden 2024 taloussakkauksen osalta Argentiina on ollut Latinalaisen Amerikan ja Karibian maaryhmän toiseksi heikoiten menestyvä talous Haitin jälkeen.
Jätti-inflaatiota aiemminkin
Historian valossa Argentiinan jätti-inflaatio ei ole poikkeus. Maassa koettiin vielä pahempi kuluttajahintojen nousu vuosien 1987-1991 välillä. Pahimmillaan maaliskuussa 1990 Argentiinan inflaatio nousi yli 20000 prosenttiin.
Milein mukaan kuluvan vuoden tavoitteena on tiukan finanssitasapainon ylläpitäminen, sääntelyn purkamisen jatkaminen sekä rahavarannon kasvun pitäminen kurissa.
– Argentiina on kärsinyt alijäämien yliannostuksesta, rahan painamisesta ja hyödyttömistä säännöksistä. Kaikkien näiden pitää loppua. Kun tavoittelemme pienempää hallintoa, julkisen talouden vakauttamista on jatkettava. Pienemmät menot avaavat tien alemmille verolle, Milei valotti The Economistissa julkaistussa kolumnissaan kuluvan vuoden tavoitteita.
