Yli kolmannes miehistä pelkää omistusasuntoa remontoidessa kumppaninsa mielipidettä. Naisista vastaava osuus on 19 prosenttia. Ikäryhmistä ärhäkin mielikuva kumppanistaan on ruuhkavuosia elävillä 25–35-vuotiailla. Heistä 36 prosenttia odottaa lopputulosta kylmä hiki otsalla.
Tiedot ilmenevät Remppatorin helmikuussa tutkimusyhtiö Bilendillä teettämän kyselytutkimuksen vastauksista.
– Vaativimpia kumppanit taitavat olla pääkaupunkiseudulla, jossa joka kolmas pelkää remontin lopputuloksen aikaansaamaa reaktiota. Lupsakimpia puolestaan Itä-Suomessa. Siellä 21 prosentissa kotitalouksista remontit herättävät tällaista pelkoa, Remppatorin palveluasiantuntija Essi Niskanen sanoo tiedotteessa.
Se, että miehet stressaavat selkeästi naisia enemmän, tykkääkö kumppaninsa kodin remontin lopputuloksesta, kielii remontoinnin vastuun jakautuvan yhä kodeissa epätasaisesti.
– Jos pariskunta on tasapuolisemmin aktiivinen projektissa, se jakaa painetta. Ja todennäköisesti vähentää stressiä siitäkin, pitääkö toinen lopputuloksesta, Niskanen toteaa.
Suomalaiset remontoivat omistamiaan asuntoja keskimäärin yli 433 miljoonalla eurolla per kuukausi. Rahamäärä nousi 2,7 prosenttia viime vuonna edellisvuodesta. Viime vuonna omakoti- ja paritaloja remontoitiin 4,3 miljardilla eurolla, kerrostaloasuntoja 550 miljoonalla ja rivitaloasuntoja 350 miljoonalla.
– Vaikka vain 20 prosenttia asunnonomistajista on tehnyt remontin ilman palkattua apua, yleisin tapa löytää remonttifirma on kysyä sukulaiselta tai kaverilta. Suomalaiset arvostavat vertaisarviota. Siksi remontointiin liittyviä pelkoja voisi helpottaa laajemmilla vertaisarvioilla, Niskanen sanoo.
Vain 26 prosenttia asunnonomistajista on löytänyt remonttinsa tehneen tekijän googlaamalla. Sosiaalisesta mediasta remonttiapua etsitään hyvin vähän. Ainoastaan 4 prosenttia on teettänyt remontin somesta löytämällään toimijalla.
Remontoidessa suomalaisten suurin pelko on budjetin ylittyminen. Joka kuudennelle remontoineelle asunnonomistajalle budjetin riittävyys aiheuttaa jatkuvaa pelkoa. Yli joka toiselle, 54 prosentille, sama pelko on remontoidessa ajoittaista.
Toiseksi eniten pelottaa lopputuloksen ulkonäkö. 11 prosenttia stressaa sitä koko remontin ajan, 53 prosenttia osan ajasta.
– Suuri luottamus Suomessa on säädösten ja lakien noudattamiseen. Lopputuloksen ulkonäkö aiheuttaa paineita enemmän kuin laissa pysyminen. Yli puolet asunnonomistajista ei näe lainkaan uhkaa siitä, etteikö remontti tulisi toteutetuksi säädösten ja lakien mukaan, Niskanen päättää.
Kyselyyn vastasi yhteensä tuhat täysi-ikäistä suomalaista.
